Uusi energiatehokas ja helposti toteutettava ilmanvaihtoratkaisu pientaloihin

Yli puolet suomalaisista kärsii huonosta sisäilmasta. Nyt vanhojen pien-, kerros- ja rivitalojen ilmanvaihtoa on mahdollista tehostaa helposti ja kustannustehokkaasti – ilman kohteen rakenteisiin tehtäviä muutoksia.

Ilman laadun ongelmat ovat Tietoykkösen vuonna 2005 toteuttaman tutkimuksen mukaan yleisimpiä kerrostaloissa sekä vanhemmissa, koneellisella poistolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa taloissa.

LämpöYkkösen asiantuntijan Sami Hautakosken mukaan uusi ilmanvaihtoratkaisu on merkittävä innovaatio erityisesti vanhojen pientalojen omistajille.

”Jos painovoimaista ilmanvaihtoa lähdetään tehostamaan koneellisesti, kohteen yläpohjaan joudutaan asentamaan ilmanvaihtoputket ja eristämään ne. Koneellistaminen voi aiheuttaa tiloihin myös alipaineen. Alipaine tarkoittaa, että rakennus vetää ilmaa sisäänsä vääristä paikoista, kun ilmaa ei tule riittävästi tuloventtiilien kautta. Tämä rakenteiden kautta tuleva mikrobinen ja saastunut tuloilma on yksi vanhojen pientalojen suurimmista ongelmista”, Hautakoski taustoittaa.  

Edullinen ja nopea ilmanvaihtoratkaisu

Uuden Flexit-ilmanvaihtomallin etu on Hautakosken mukaan se, että järjestelmä toimii käytännössä samalla tavalla kuin koneellinen ilmanvaihto, mutta ei vaadi rakenteellisia muutoksia.

Ilmanvaihdon koneellistaminen maksaa perinteisellä tavalla noin 15 000 euroa. Flexit-järjestelmän saa asennettuna noin 5 000–7000 eurolla.

”Ratkaisu on pientalon omistajalle huomattavasti edullisempi ja nopeampi tapa tehostaa ilmanvaihtoa. Ilmamäärät eivät vastaa teholtaan aivan koneellista ilmanvaihtoa, mutta ratkaisu tehostaa kodin ilmanvaihtoa merkittävästi. On myös aina riski muuttaa vanhan talon rakenteita ja tässä vaihtoehdossa yläpohjaan ei tarvitse koskea lainkaan”, Hautakoski sanoo.

Uusi ilmanvaihtoratkaisu sopii pientalojen lisäksi myös rivi- ja kerrostalohuoneistoihin. Luvantarve on kunta- tai kaupunkikohtainen ja sen voi selvittää oman kaupungin rakennusvalvonnasta.

Ilmanvaihtolaitteiden määrä tilojen mukaan

Flexit-ilmanvaihtojärjestelmässä kohteeseen valitaan ilmatilan edellyttämä määrä ilmavaihtoyksiköitä. Jos kohde on pieni, esimerkiksi autotalli, mökki tai työtila, selvitään yhdellä kaksiputkisella laitteella. Toinen putki vie likaisen sisäilman ulos ja toinen tuo ulkoa puhdasta ja suodatettua ilmaa. Kohteen ulko- ja sisäpuolelle asennettavat laitteet yhdistetään ulkoseinän läpiviennillä. Sisäpuolelle tulee ohjauspaneelilla varustettu laite ja ulkopuolelle noin 25 x 25 cm -kokoinen suodattava venttiili.

Flexit-tuotesarjan eri malleja voidaan asentaa yksittäin, pareittain tai sarjaan. Sisäpuolelle tulee ohjauspaneelilla varustettu laite ja ulkopuolelle suodattava venttiili. Ilmanvaihtoa voidaan säätää laitteesta, kaukosäätimestä tai sovelluksen kautta.

Jos vaihdettava ilmamäärä nousee isoksi, laitteita tarvitaan useampia ja niistä rakennetaan kohteeseen räätälöity ilmanvaihtojärjestelmä. Silloin laitteet ovat yksiputkijärjestelmiä, joita pitää olla parillinen määrä.

”Oleellisin asia ilmanvaihdossa on tasapaino. Ilmaa on kuljettava yhtä paljon ulos kuin sisään. Flexit-laite puhaltaa 70 sekuntia ilmaa ulos ja 70 sekuntia ilmaa sisään. Jos rakennus ei saa tarvittavaa ilmaa hallitusti, se ottaa tarvittavan ilman rakenteiden kautta, mikä on suuri terveysriski sekä asukkaille että kiinteistölle”, Hautakoski sanoo.

Tasapainoiseen ilmanvaihtoon perustuvan laitteen tuoma etu on se, että se ei sekoita kodin tai huoneen ilmanpainetta missään tilanteessa.

Flexit-laitteella on poikkeuksellinen lämmöntalteenottokyky. Laite nappaa poistoilmasta lämpöä talteen 70–80 % hyötysuhteella. Muut markkinoilla olevat laitteet ottavat sisään kylmää ilmaa – tai lämmittävät sen sähköllä.

”Flexit parantaa ilmanvaihtoa aina. Toki tämä edellyttää, että kohteeseen on valittu oikeanlaiset yksi- tai kaksiputkiset laitteet ja sisäilman siirtyminen on huomioitu riittävillä sisäilmaventtiileillä.”

Ilmanvaihtolaitteen lämmöntalteenottokyky

Hautakoski pitää Flexit-laitteen vahvuutena myös sen poikkeuksellista lämmöntalteenottokykyä. Laite nappaa poistoilmasta lämpöä talteen 70–80 % hyötysuhteella. Muut markkinoilla olevat laitteet ottavat sisään kylmää ilmaa – tai lämmittävät sen sähköllä. Flexitin lämmöntalteenottokyky vaikuttaa laitteen energiatehokkuuteen ja alentaa lämmityskustannuksia noin 10–15 % painovoimaiseen ilmanvaihtoon verrattuna.

Flexit-laite ei vaadi läpiviennin ohella muita rakenteisiin tehtäviä muutoksia. On tärkeää, että läpiviennin ja eristämisen tekee alan ammattilainen. Asentaja ohjeistaa myös, miten laitteen suodatin vaihdetaan ja kaukosäädintä käytetään.

”Painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämmöstä 100 % menee harakoille. Uudella ratkaisulla häviö on 20 %. Energiatehokkuus on korkea myös sen takia, kun järjestelmässä ei ole erillistä putkistoa, johon lämpö häviäisi”, Hautakoski sanoo.

Hallittu ilmanvaihto parantaa myös ilman laatua. Ilmankosteus alenee ja vedontunne häviää, kun ulkoilma tulee sisään lämpimämpänä kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Ilma on tehokkaiden suodattimien ansiosta myös raikkaampaa.

Ilmanvaihtolaitteen asennus ja huolto

Ennen Flexit-laitteen asentamista, asiantuntija tutkii aina talon ilmanvaihdon. Onko kohteessa silmiinpistävää hajua tai tunkkaisuutta, huurtuvatko ikkunat, onko sisäilma kosteaa, toimivatko sisäilmaventtiilit tai onko seinien raoissa tummia kohtia, joista talo mahdollisesti repii korvausilmaa? Samalla katsotaan tärkeimmät tilat, joiden ilmanvaihtoa halutaan parantaa sekä kartoitetaan sisäilman siirtymiseen tarvittavien siirtoilmasäleikköjen tarve.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämmöstä 100 % menee harakoille. Uudella Flexit-ratkaisulla häviö on vain 20 %.

Myös esteettinen puoli huomioidaan eli katsotaan minne laitteet sopivat parhaiten. Koneiden lukumäärä määräytyy kohteen ilmatilan mukaan. Asennuksessa on tärkeää, että sen tekee ammattilainen. Muun muassa ulkoseinään tehtävä läpivienti ja eristys on tehtävä huolella. Asentajalta on vaadittava myös tarkka käytönopastus laitteen suodattimen vaihtamiseen. 

Ilmanvaihtolaitteen hinta

Jos pientalon ilmanvaihtoa tehostetaan perinteisellä tavalla eli koneellistamalla, kustannukset ovat noin 15 000 euroa. Uudella tavalla toteutettu, 2–4 Flexit-laitetta sisältävä ilmanvaihtojärjestelmä maksaa noin 5 000–7000 euroa. Yhden laitteen ratkaisun autotalliin tai muuhun pieneen tilaan saa noin 2 000 eurolla.

Hautakosken mukaan uusi ilmanvaihtoratkaisu on Euroopassa jo yleinen. ”Uusi ratkaisu on vasta tulossa Pohjoismaihin, mutta Ruotsissa Flexit-laitteet ovat jo laajalti käytössä”, hän sanoo. 

 

Flexit-ilmanvaihtojärjestelmän hyödyt:

  • Tarjoaa mahdollisuuden ilmanvaihdon tehostamiseen jopa puolta edullisemmin ilmanvaihdon koneellistamiseen verrattuna.
  • Ottaa poistoilmasta lämpöä talteen poikkeuksellisella 70–80 % hyötysuhteella.
  • Noin 10–15 % energiansäästö lämmityskustannuksiin painovoimaiseen verrattuna
  • Tuo sisään raikasta ja suodatettua ilmaa
  • Poistaa sisätilojen kosteutta
  • Vähentää Radon-pitoisuutta
  • Parantaa asunnon energiatehokkuutta ja nostaa kiinteistön arvoa

 

Omakotitalon ilmanvaihto kuntoon – 10 faktaa ilmanvaihdosta. Lue artikkeli >>

Pientaloasukkaan tehokkaimmat energiansäästökeinot. Lue artikkeli >>

Mikä ilmalämpöpumppu sinulle sopii? Kokeile ilmalämpöpumppuvalitsinta >>

Kiinnostuitko ilmanvaihto- viilennys- tai lämmitysratkaisuista? Ota yhteyttä >>

 

Viilennys nostaisi merkittävästi suomalaisyritysten työtehoa ja tuottavuutta

Monelle suomalaisyritykselle on vielä epäselvää, kuinka paljon lämpötila vaikuttaa henkilöstön työtehoon ja asiakastyytyväisyyteen – ja sitä kautta yrityksen liikevaihtoon ja tuottavuuteen.

Tekesin ja Työsuojelurahaston rahoittaman Tuottava toimisto 2005 -projektin loppuraportin pohjalta tehdyssä Sisäympäristö ja tuottavuus -artikkelissa luetellaan tärkeimpiä tutkimustuloksia sisälämpötilan ja tuottavuuden välisistä yhteyksistä.

  1. Korkeiden huonelämpötilojen vaikutuksesta tuottavuutta alentavana on vahva näyttö. Yhteyttä voidaan käyttää erityisesti kesäaikaisten lämpötilojen vaikutusten arvioinnissa. Yhteys perustuu moniin kansainvälisiin tutkimuksiin.
  2. Alhainen lämpötila huonontaa sorminäppäryyttä ja vaikeuttaa tekstinkäsittelytyötä.
  3. Korkea huonelämpötila talvella lisää subjektiivisia oireita jotka ovat yhteydessä sairauspoissaoloihin ja työsuorituksiin.

Suomessa on kartoitettu sisäilmasto-ongelmien yleisyyttä ja syitä toimistokiinteistöissä, asunnoissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Tutkimusten mukaan 30–60 % kyselyyn osallistuneista on tyytymättömiä sisäilman korkeaan lämpötilaan, alhaiseen lämpötilaan, ilman kuivuuteen ja epämiellyttäviin hajuihin.

Ongelma ei siis ole pieni – sisäilman lämpötilaongelmat hankaloittavat merkittävästi suomalaisten työntekoa sekä yksityisillä että kunnallisilla työpaikoilla.   

Tutkimusten mukaan työn tuottavuus huononee noin 2 % astetta kohden lämpötilan ylittäessä 25 lämpöastetta. Neutraali alue on noin 21–25 lämpöastetta. Kylmällä puolella tuottavuus laskee keskimäärin 4 % astetta kohden lämpötilan laskiessa alle 21 lämpöastetta.

Tuottavuus huononee merkittävästi yli 25-asteessa

Sisäympäristö ja tuottavuus -artikkelin mukaan suoritus eli tuottavuus huononee keskimäärin noin 2 % astetta kohden, kun lämpötila ylittää 25 lämpöastetta. Kylmällä puolella yhteys on tutkimusten mukaan epävarmempi, mutta tulokset osoittavat tuottavuuden laskevan keskimäärin 4 % astetta kohden lämpötilan laskiessa alle 21 lämpöasteen.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuutena on teknisin toimenpitein huolehtia siitä, että lämpötila työpaikalla pysyy alle 28 lämpöasteessa, kun ulkoilman lämpötila on alle 25 lämpöastetta. Jos lämpötila kohoaa yli 28 lämpöasteeseen, työnantajan velvollisuus on järjestää työntekijöille 15 minuutin tauko – eli käyttää virkistäytymiseen 25 % tuottavasta työajasta joka tunti. Käytännössä laki siis siirtää pohdinnan työn tuottavuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista yrityksen omalle vastuulle – vaikkakin myös laki antaa lämpötilasuositukseksi työn raskaudesta riippuen 17–25 lämpöastetta.

Yritysjohto ei tiedosta ratkaisujen helppoutta

LämpöYkkösen asiantuntijan ja liiketoimintajohtaja Pasi Hirvijärven mukaan asian merkitystä ei olla suomalaisissa yrityksissä vielä täysin ymmärretty.

”Yritysjohdolla ei ole käsitystä siitä, miten pienillä ja kustannustehokkailla ratkaisuilla lämpötilaongelmat voitaisiin usein hoitaa kuntoon.”   

”Yrityksistä reagoidaan tilanteeseen todella vähän – vaikka työntekijöiden työtehoon ja jaksamiseen liittyvä ongelma on merkittävä. Henkilöstön ääntä ei välttämättä oteta riittävän hyvin kuuluviin, vaikka puutteelliset työskentelyolosuhteet näkyvät usein myös työpoissaoloina. Tilanteeseen yksi syy on varmasti se, että yritysjohdolla ei ole käsitystä siitä, miten pienillä ja kustannustehokkailla ratkaisuilla lämpötilaongelmat voitaisiin usein hoitaa kuntoon.”   

Hirvijärvi ottaa esimerkiksi yrityksen, jonka avokonttorissa työskentelee viisi henkilöä.  

”Kesäaikaan on tyypillistä, että sisälämpötila kohoaa vanhoissa kiinteistöissä 28–30 lämpöasteeseen. Jos työntekijöitä on viisi, tuottavuus on 30 asteen lämpötilassa jo 10 % huonompi – eli käytännössä jokainen henkilö tekee 10 % vähemmän töitä. Jos kohteeseen hankitaan 2 000–2 500 euroa maksava, helteillä viilentävä ja kylmäkausina lämmittävä ilmalämpöpumppu, laite maksaa itsensä hetkessä takaisin.”

Työtehoa heikentävien terveyshaittojen on tutkittu yleistyvän jo silloin, kun lämpötila kohoaa yli 20 lämpöasteen. Varsinaisia kuumasairauksia alkaa ilmetä 25 lämpöasteen jälkeen. Niitä ovat muun muassa uupumus, kuumakutina, turvotus, pyörrytys, kouristukset ja lämpöhalvaus.

Yhä useampi yritys hankkii viilennysratkaisun leasing-sopimuksella. Kuukausieriin sisältyvät yleensä isommat huollot ja tavallista pidempi takuu. Yritys voi hankkia esimerkiksi 20 000 euron hintaisen viilennyslaitteen leasing-sopimuksella noin 350 euron kuukausihintaan – ja saada nämä kulut suoraan vähennyksiin.

Ilmastoinnilla usein suora vaikutus myyntiin

Hirvijärven mukaan viilennyksen merkitystä ei olla Suomessa ymmärretty myöskään asiakkaiden ja myynnin kannalta.

”Kun kauppakeskuksista tuli ilmastoituja, asiakkaat alkoivat viihtyä niissä ja kulutus kasvoi. Viilennys olisi monelle, varsinkin vanhoissa liiketiloissa toimiville yritykselle kesäaikaan selvä kilpailukykytekijä. Etenkin palveluyrityksissä, kuten kauneushoitoloissa, kampaamoissa, lääkärikeskuksissa, kahviloissa ja ravintoloissa ilmastoinnilla olisi usein suora vaikutus myyntiin ja asiakastyytyväisyyteen.”

Yritysten ekologisilla lämmitysratkaisuilla olisi työnantajien, työntekijöiden, asiakkaiden lisäksi suuri merkitys myös ympäristön ja kansantalouden kannalta.

Sisäilma ja tuottavuus -artikkelin mukaan puutteellinen sisäilmasto heikentää myös kiinteistön omistajan etua. Artikkelissa viitataan yhdysvaltalaiseen selvitykseen, jonka mukaan huonon sisäilmaston vuoksi pois lähtevä vuokralainen aiheuttaa rakennuksen omistajalle jopa yli vuoden vuokran menetystä vastaavat kokonaiskustannukset. Kun taas rakennuksen omistajan sisäympäristön parannusinvestointien hyödyt näkyvät korkeampana vuokrana, vuokrattavuuden paranemisena ja kiinteistön arvon säilymisenä.

Suunnitelmallisuus takaa kustannustehokkuuden

Hirvijärvi painottaa isompien yritysten lämmitys- ja viilennysratkaisuissa suunnitelmallisuuden tärkeyttä.

”Mitä isompi lämmitys- tai viilennysratkaisua harkitseva kohde on kyseessä, sitä suuremmat hyödyt saavutetaan suunnitelmallisuudella. Kustannustehokkuuden kannalta on ensin hyvä käydä läpi talotekniset viilennysmahdollisuudet, kuten yöjäähdytys ja auringonsuojaus. Jos päädytään koneelliseen ratkaisuun, laitteiden tehot ja määrät on mitoitettava aina tarkasti tilan, henkilöstön ja tarpeen mukaan. Oleellinen tekijä ratkaisun toimittajan valinnassa on on myös se, että toimittajalla on tarjolla ympärivuorokautinen palvelunumero ongelmatilanteita varten.”

Yritysten ekologisilla lämmitysratkaisuilla olisi työnantajien, työntekijöiden, asiakkaiden lisäksi suuri merkitys myös ympäristön ja kansantalouden kannalta. Huonon sisäilmaston aiheuttamiksi kustannuksiksi on Suomessa arvioitu (Seppänen ja Palonen 1997) 3 miljardia euroa vuodessa eli 600 euroa asukasta kohti – mikä ylittää rakennusten lämmityskustannukset.

Lähteet:

  • Sisäympäristö ja tuottavuus -artikkeli, professori Olli Seppänen. Artikkeli perustuu Tekesin ja Työsuojelurahaston rahoittaman Tuottava toimisto 2005-projektin loppuraporttiin.
  • Tiedote: Lämpö aiheuttaa satoja ylimääräisiä kuolemia Suomessa / Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisasiantuntija, professori Juhani Hassi
  • Suomen sisäilmayhdistys ry

 

Näin onnistut viilennyspumpun hankinnassa! Lue täsmäohjeet >>

Näin paljon lämpöpumppu toi säästöjä! Katso video >>

Haluatko selvittää, mikä viilennysratkaisu on yrityksellesi sopivin? Ota yhteyttä >>

 

Viisas lämpöpumpun ostaja investoi laitteen sijasta koko elinkaareen

Halpa lämpöpumppu on halvin ostohetkellä, mutta elinkaarensa aikana siitä tulee yleensä kaikkein kallein. Elinkaariajattelun tavoitteena on herättää asiakas näkemään, että ostohintaa tärkeämpi asia on se, mitä tuotteen hankinnan jälkeen tapahtuu.

Lämmitysalan asiantuntijan, LämpöYkkösen liiketoimintajohtaja Pasi Hirvijärven mukaan yrityksen elinkaariajatteluun pohjautuva palvelu on syntynyt pitkäaikaisen asiakasanalyysin pohjalta

”Yrityksessämme on vuosien aikana analysoitu tuhansien energiansäästöä ostaneiden asiakkaiden kokemuksia. Selkeä johtopäätös on se, että halpa lämpöpumppu on halvin ostohetkellä, mutta koko elinkaarensa aikana siitä tulee kaikkein kallein.”

Tarvekartoitus – hankinnan tärkein vaihe

Problematiikkaa on lähdetty ratkaisemaan LämpöYkkösellä koko tuotteen elinkaaren pohjalta. Yrityksen tarjoama elinkaaripalvelu perustuu siihen, että lämpöpumppu valitaan yksinomaan asiakkaan tarpeen ja kohdekiinteistön perusteella – laitteen valmistaja ja malli vasta sitten. Käytännössä toimitaan siis päinvastoin, kuin tyypillisessä yhtä lämpöpumpputyyppiä tai -merkkiä edustavassa yrityksessä.  

Lämpöpumppu valitaan aina kohteen perusteella – laitteen valmistaja ja malli vasta sitten. Käytännössä toimitaan siis päinvastoin, kuin tyypillisessä yhtä lämpöpumpputyyppiä tai -merkkiä edustavassa yrityksessä.  

Palvelu käynnistyy kohteen tarvekartoituksella, jolla tutkitaan, minkälaiset olosuhteet kiinteistössä ovat. Samalla selvitetään, minkälainen lämpöpumppu toisi kyseisessä ympäristössä optimaalisimman energiansäästön ja millä laitteella olisi kustannustehokkain elinkaari. 

”Tavoitteena on, että jokainen laite päätyy juuri sellaisiin olosuhteisiin, kuin tehtaalla on tarkoitettu – jolloin saavutetaan takuuvarmasti myös sen maksimaalinen hyöty ja kestävyys. Jos esimerkiksi edullinen 1 500 euron ilmalämpöpumppu asennetaan ympäristöön, jossa se käy jatkuvasti liian kovalla teholla, pumppu kestää toimintakykyisenä arviolta noin 3 vuotta. Jos valitaan ostohetkellä hieman kalliimpi, mutta kiinteistöön optimaalisesti sopiva 2 100 euroa maksava vaihtoehto, toimintaikä on helposti 10–15 vuotta. Ostohetkellä 600 euron säästö voi kasvaa huoltojen, varaosien ja uusien pumppuhankintojen (halvemmassa laitteessa käyttöikä 5–10 vuotta) myötä 2 400 euron kustannukseksi”, Hirvijärvi havainnollistaa.

Isoissa kiinteistöissä moninkertaiset hyödyt

Mitä isommasta kiinteistöstä puhutaan, sitä oleellisempaa Hirvijärven mukaan on elinkaariajattelun ja huolellisen tarvekartoituksen merkitys.

”Esimerkiksi maalämpöjärjestelmän kokonaiskustannuksissa on 25 vuoden aikajänteellä merkittävä ero riippuen siitä, miten suunnitelmallisesti prosessi hoidetaan. Hyvin suunnitellun ja toteutetun maalämpöjärjestelmän investointi-, ostoenergia- ja huoltokustannukset ovat esimerkiksi 25 vuoden aikajänteellä noin 600 000 euroa, kun suunnittelemattoman ja huoltoa vaativan järjestelmän vastaavat kustannukset nousevat lähes 850 000 euroon.”

LCC-laskelma pohjautuu markkinoilla toteutettujen aitojen esimerkkikohteiden tuloksiin. Lisäksi LCC-mallinnusta voidaan tehdä simulointityökaluilla, jotka antavat vastaavia tuloksia kuin toteutuneet.

Joskus kartoitus voi toki myös osoittaa, että hinnaltaan edullisempi ratkaisu on järkevämpi.

”Esimerkiksi, jos kohteeseen halutaan viilennysratkaisu, jota hyödynnetään vuodessa parin viikon ajan, tehovaatimukset ovat niin pienet, että silloin toki kannattaa valita riisutumpi pumppuvaihtoehto”, Hirvijärvi sanoo.

Mitä edullisempi laite, sitä helpompi hankinnassa on epäonnistua

Hirvijärven mukaan kuluttaja epäonnistuu lämpöpumpun hankinnassa sitä varmemmin, mitä halvemmasta ja pienemmästä laitteesta on kysymys.

”Pahimmillaan kuluttaja hankkii Etelä-Eurooppaan tarkoitetun laitteen, joka ei sovellu koviin pohjoisiin tai kohteen olosuhteisiin lainkaan.”

”Mitä edullisempi laite, sitä enemmän markkinoilla on tarjontaa – ja silloin kauppa myös usein ratkaistaan pelkän yksikköhinnan perusteella. Pahimmillaan kuluttaja hankkii Etelä-Eurooppaan tarkoitetun laitteen, joka ei sovellu koviin pohjoisiin tai kohteen olosuhteisiin lainkaan – ja kun apua tarvitaan, myyjästä ei enää kuulu mitään.”

Kysy nämä kilpailutustilanteessa!

Elinkaariajattelun tavoitteena onkin herättää asiakasta näkemään, että tuotetta ja sen hintaa tärkeämpää on se, mitä tuotteen ostopäätöksen jälkeen tapahtuu. Miten laite asennetaan, kuinka järjestelmä optimoidaan, kuinka huoltopalvelu toimii, miten laitteeseen saa varaosia ja mihin puhelinnumeroon voidaan hätätilanteessa – vaikka keskellä yötä, kun sisälämpötila alkaa uhkaavasti laskea – soittaa?

Haluatko alan parhaiden asiantuntijoiden ohjeet ja vinkit suoraan sähköpostiisi? Tilaa uutiskirje >> 

”Nämä asiat on hyvä myös kirjata kilpailutusvaiheessa tarjouspyyntöön, jolloin tarjouksia on helpompi verrata keskenään. Silloin tarjoajista karsiutuvat myös pois ne, jotka eivät pysty takaamaan tuotteelle sen vaatimaa huolto- ja ylläpitopalvelua”, Hirvijärvi sanoo.

Asiakkaista kumppaneiksi

LämpöYkkösellä uusi toimintamalli on rakentanut asiakassuhteista entistä pitkäkestoisempia ja luottamuksellisempia.

”Me näemme tuotteen tai lämmitysratkaisun hankinnan enemmän kumppanuutena kuin yksittäisenä ostoratkaisuna. Asiakkaille on tärkeää kokea, etteivät he jää laitteen kanssa yksin. Ja suurin hyöty asiakkaalle on toki aina se, että hän tekee takuuvarmasti kannattavan investoinnin, josta on hyötyä koko laitteen tai järjestelmän käyttöiän ajan.”

 

Haluatko kuulla elinkaaripalvelusta lisää? Ota yhteyttä >>

Mitä hyötyjä lämmitysratkaisu tuo? Lue LämpöYkkösen asiakkaiden kokemuksia >>

LämpöYkkönen käynnisti #100faktaalämmityksestä-kampanjan >>

Kuva: Shutterstock