Kerrostaloasunnon viilennys tulee ajankohtaiseksi keväällä, kun kesän helteet odottavat nurkan takana. Viilentääksesi kerrostaloasuntoa voit pyrkiä ensihätään pitämään kaihtimia alhaalla ja tuulettamaan kotia iltaisin auringon laskettua.
Näillä keinoilla ei kuitenkaan pääse pitkälle, jos lämpömittari näyttää ulkona 30 astetta ja hellejakso kestää useita päiviä. Jos haluat saada asunnon lämpötilan pysymään mukavissa lukemissa koko kesän ajan, varmin ratkaisu on viilentävä ilmalämpöpumppu.
Miksi kerrostaloasunnon viilennykseen kannattaa kiinnittää huomiota?
Kerrostaloasunnon viilennykseen kannattaa panostaa, sillä sisälämpötila vaikuttaa muun muassa työtehoon ja asumisviihtyvyyteen. On havaittu, että ihmisen suoritusteho laskee noin 2 % jokaista lämpöastetta kohden, kun lämpötila kohoaa yli 25 asteen. Korkea lämpötila voi aiheuttaa myös vakavampia kuumuudesta johtuvia oireita, kuten uupumusta, turvotusta, pyörrytystä, kouristuksia, kuumakutinaa ja lämpöhalvauksia.
Lämpötilan kohotessa yöunet voivat muuttua katkonaisiksi ja olo on muutoinkin tukala. Kuumasta sisäilmasta kärsivät etenkin vanhukset, jotka eivät pääse omin avuin ulos vilvoittelemaan. Sisälle puskeva helle on ongelma myös lapsille sekä etätyöläisille, joiden työ- ja keskittymiskykyä liian korkea sisälämpötila heikentää nopeasti.
Kerrostaloasunnot kuumenevat helteillä helposti erittäin kuumiksi, jos viilennykseen ei ole käytössä kunnollisia laitteita. Erityisesti ylimmän kerroksen asunnot saattavat olla tukahduttavan kuumia auringon paahtaessa kattoon ja lämmittäessä asuntoa myös ylhäältä päin.
Tiesitkö, että jos asut vuokralla, voit pyytää vuokranalennusta, jos asunnon sisälämpötila nousee liian korkeaksi. Lain mukaan raja vuokranalennuksen saamiseen on 32 astetta. Vuokralla asuvan kannattaa myös keskustella vuokranantajan kanssa mahdollisuudesta ilmalämpöpumpun asentamiseen.
Kerrostaloasunnon viilentämiseen on erilaisia laitevaihtoehtoja
Pelkkään tuulettamiseen ja asunnon pimentämiseen verhoilla ei onneksi tarvitse tyytyä, sillä kerrostaloasunnon viilentämiseen löytyy erilaisia laitevaihtoehtoja. Listasimme tyypillisimmät viilennysratkaisut sekä niiden plussat ja miinukset.
Ilmalämpöpumppu: Ilmalämpöpumpun etuja ovat laitteen tehokkuus ja toimintavarmuus. Ilmalämpöpumppuja on olemassa sekä pelkästään viilentäviä että sekä viilentäviä että lämmittäviä. Kerrostaloon asennettava ilmalämpöpumppu on käytännössä aina vain viilentävä, koska asunnon lämmitys tapahtuu kerrostalon yhteisen lämmönjakelun kautta. Laitetta valitessa äänitasoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä yleisten rakennusmääräysten mukaan naapurin parvekkeelta mitattuna ulkoyksikön keskiäänenpainetason tulee olla alle 45 dB.
Pöytätuuletin: Pöytätuuletin on ilmaa puhaltava laite, joka saa ilman liikkumaan, mutta ei viilennä sitä. Helteillä pöytätuulettimen hyöty ei ole kovin suuri, sillä liikkuva ilmavirta helpottaa oloa lähinnä hetkellisesti. Tuulettimen hinta on kuitenkin muihin viilennysratkaisuihin nähden edullinen.
Siirrettävä viilennyslaite: Siirrettävä laite, joka asennetaan tuuletusikkunaan. Siirrettävä viilennyslaite viilentää yksittäisen huoneen suhteellisen nopeasti ja on hyvä ratkaisu silloin, jos ilmalämpöpumppua ei voi asentaa syystä tai toisesta. Miinuksena on, että laite pitää suhteellisen kovaa meteliä, joten sen kanssa nukkuminen voi olla haastavaa. Edullisimpien viilennyslaitteiden hinnat pyörivät noin 300 euron paikkeilla.
Mitä ottaa huomioon, kun olet hankkimassa ilmalämpöpumppua kerrostaloasunnon viilennykseen?
Yleinen harhaluulo on, että ilmalämpöpumpun asentaminen kerrostaloon on mahdotonta tai vähintäänkin hankalaa. Kerrostaloasuntoon kuitenkin voi ja kannattaa asentaa ilmalämpöpumppu, sillä se on varma tapa saada asunto viilennettyä mukavaksi myös kesän kuumimpina päivinä.
Ilmalämpöpumpun asentaminen kerrostaloon on helppoa, jos sinulla on parveke, jolle ulkoyksikön asentaminen on mahdollista tehdä huomaamattomasti.
Lisäksi taloyhtiön asettamien reunaehtojen tulee täyttyä. Ehtoina voivat olla esimerkiksi ulkoyksikön suojaus suojakotelolla, rakennusmääräysten mukainen äänitaso tai kondenssiveden ohjaus tietyllä tavalla.
Toukokuussa 2021 Korkein oikeus helpotti ilmalämpöpumpun asentamista kerrostaloon, sillä taloyhtiö ei voi enää kieltää ilmalämpöpumpun hankintaa ilman riittäviä perusteita.
Ilmalämpöpumppu nostaa asunnon arvoa, joten sen hankkiminen kerrostaloon on kannattavaa, jos jossain vaiheessa haluat myydä asunnon tai laittaa sen esimerkiksi vuokralle. Kodin viilennys- ja lämmitysratkaisut ovat yksi merkittävä ostopäätökseen vaikuttava tekijä asuntoa hankkiessa. Ilmalämpöpumpulla viilentäminen on myös edullista, sillä jos pidät ilmalämpöpumppua koko viilennyskauden ajan päällä, viilentämiseen menee rahaa alle euro vuorokaudessa.
Jos harkitset ilmalämpöpumpun hankintaa, ota yhteyttä matalalla kynnyksellä ja mietitään yhdessä, millainen ilmalämpöpumppu sopii asuntoosi. Autamme tarvittaessa myös täyttämään isännöitsijälle tehtävän muutostyöilmoituksen ja toimitamme sinulle ilmoitukseen tarvittavat dokumentit.
Ilma-vesilämpöpumppu voidaan asentaa kiinteistön päälämmönlähteeksi, mutta se toimii myös saumattomasti yhteistyössä muiden lämmitysjärjestelmien rinnalla. Itseasiassa niin sanottu hybridiratkaisu on taloudellisesti järkevä lämmitysvaihtoehto, sillä se vähentää lämmityksestä aiheutuvia kustannuksia ja riippuvuutta yhdestä energiamuodosta.
Ilma-vesilämpöpumppu on yhdistettävissä mihin tahansa toiseen lämmitysmuotoon, kunhan kohteessa on vesikiertoinen lämmönjakotapa. Ilma-vesilämpöpumpun voi siis yhdistää hybridikytkennällä kätevästi esimerkiksi kaukolämmön, öljy-, sähkö-, kaasu- tai pellettilämmityksen rinnalle.
Ilma-vesilämpöpumppu tuottaa Suomen olosuhteissa lämpöä erinomaisella hyötysuhteella ympäri vuoden. Ainoastaan kovimmilla pakkasilla, kun lämpötila laskee alle noin -20 asteen, automatiikka siirtää lämmityksen hybridijärjestelmään liitettyyn toiseen lämmitysmuotoon.
Ilma-vesilämpöpumpun asentamisesta vanhan lämmitysjärjestelmän rinnalle on hyötyä
Hybridilämmityksellä, eli kahden lämmitysmuodon yhdistämisellä on monia etuja, kuten asennuksen helppous ja lämmityskustannusten pienentyminen.
1. Ilma-vesilämpöpumpun asennus nykyisen pääjärjestelmän rinnalle on helppoa ja edullisempaa kuin vanhan järjestelmän korvaaminen kokonaan uudella. Vanhaa ratkaisua ei tarvitse purkaa pois, eikä asennus vaadi lupia tai byrokratiaa. Hybridiratkaisuna asennettu ilma-vesilämpöpumppu vaatii myös täysjärjestelmää vähemmän tilaa, kun esim. erillistä käyttövesivaraajaa ei tarvitse asentaa.
2. Ilma-vesilämpöpumppu pienentää lämmityslaskua jopa 50–70 % sähkö- ja öljylämmityksen rinnalle asennettuna. Hybridiratkaisu on muuntautumiskykyinen, eli voit käyttää tilanteen mukaan sitä lämmöntuottotapaa, joka missäkin olosuhteissa on hyötysuhteeltaan tehokkain.
3. Kahden lämmitysmuodon käyttö vähentää riippuvuutta yhdestä lämmönlähteestä. Kun esimerkiksi öljylämmityksen rinnalla oleva ilma-vesilämpöpumppu hoitaa osan lämmitystarpeesta, öljyn osuus pienenee. Näin ollen riippuvuus epävarmasta ja kalliista fossiilisesta polttoaineesta vähenee.
4. Molempien järjestelmien elinkaari pitenee, kun ne eivät ole yksin vastuussa lämmöntuotosta, vaan järjestelmien välillä voidaan vaihdella tilanteen mukaan.
Ilma-vesilämpöpumppu pienentää lämmityslaskua jopa 50–70 % ja nettosäästöt laitteen elinkaaren aikana ovat keskimäärin 15–30 000 euroa.
Ilma-vesilämpöpumppu öljylämmityksen rinnalla
Yleisimmin ilma-vesilämpöpumppu asennetaan öljylämmityksen rinnalle. Öljylämmityksen parina ilma-vesilämpöpumppu on erityisen kannattava; lämmityskuluista voi leikata jopa yli puolet pois.
Lämpöpumpputeknologia on parhaimmillaan silloin, kun sillä voidaan tuottaa matalia lämpötiloja. Öljylämmityksen rinnalle asennettuna ilma-vesilämpöpumppu voi keskittyä tekemään kiinteistön lämmönjakoon tarvittavaa lämmitystä, kun taas öljyä voidaan hyödyntää kuumemman käyttöveden lämmittämiseen.
Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan noin 55–60 asteista vettä, jonka tuottaminen lämpöpumpputeknologialla ei ole kaikkein kustannustehokkainta. Siksi ilma-vesilämpöpumpun ja öljylämmityksen yhteispelillä on mahdollista saada aikaan merkittävää säästöä.
Ilma-vesilämpöpumppu sähkölämmityksen ja muiden lämmitysmuotojen rinnalla
Toiseksi yleisin ilma-vesilämpöpumpun kanssa yhdistettävä lämmitysmuoto on vesikiertoinen sähkölämmitys. Ilma-vesilämpöpumppu voidaan kuitenkin yhdistää mihin tahansa muuhunkin vesikiertoiseen lämmitysmuotoon: kaukolämpöön, aurinkopaneeleihin, öljy-, sähkö-, kaasu- tai pellettilämmitykseen.
Oikeaoppisesti tehdyn hybridikytkennän avulla kaksi lämmitysmuotoa toimivat automaattisesti yhteistyössä, eikä käyttäjän tarvitse huolehtia lämmitysjärjestelmien säädöstä.
Ilma-vesilämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu tukevat toisiaan
Jos kiinteistöön on asennettu sekä ilma-vesilämpöpumppu että lämmittävä ilmalämpöpumppu, ei silloin puhuta varsinaisesta hybridilämmityksestä, sillä järjestelmiä ei ole kytketty kiinni toisiinsa. Laadukas ilmalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu tukevat kuitenkin toistensa toimintaa.
Kun ilmalämpöpumppu on päällä, ei ilma-vesilämpöpumpun tarvitse tuottaa niin kuumaa vettä esimerkiksi pattereille tai lattialämmitykseen, jolloin hyötysuhde on parempi ja käyttökustannus pienempi.
Kysy lisää ilma-vesilämpöpumpun asennuksesta vanhan lämmitysjärjestelmän rinnalle
Haluatko pienentää lämmityslaskuasi jopa 50–70 prosenttia? Ilma-vesilämpöpumpun avulla se on mahdollista. Olennaista on satsata laadukkaaseen ja Suomen olosuhteisiin suunniteltuun lämpöpumppuun, jonka ansiosta lämmitysjärjestelmän elinkaari pitenee ja laite voi tuottaa lämpöä optimaalisella hyötysuhteella.
Ota yhteyttä ja katsotaan sinulle sopivin lämmitysratkaisu. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Asutko asunto-osakeyhtiössä ja harkitset ilmalämpöpumpun hankintaa? Toisin kuin usein luullaan, ilmalämpöpumpun hankinta taloyhtiöön ei ole hankalaa tai monimutkaista. Jo puolet tekemistämme ilmalämpöpumppujen asennuksista tehdään asunto-osakeyhtiöasuntoihin.
Asunto-osakeyhtiön osakkaalla on suhteellisen laaja muutostyöoikeus, eikä taloyhtiö voi suorilta käsin kieltää ilmalämpöpumpun asennusta. Taloyhtiön hallitus voi kuitenkin asettaa asennukselle tiettyjä reunaehtoja ja näin kannattaakin tehdä: kun ilmalämpöpumpun ammattimaisesta ja oikeaoppisesta asennuksesta on linjattu, voi hankintaan ryhtyä rauhallisin mielin.
Taloyhtiön vaatimukset voivat koskea esimerkiksi kondenssiveden ohjausta ja laitteen äänenpainetasoa. Muut tyypilliset linjaukset liittyvät ulkoyksikön sijaintiin tai sen peittämiseen rakennuksen väriin ja tyyliin sopivalla suojakotelolla.
Käytännössä ilmalämpöpumpun saa asentaa kerrostaloasuntoon lähes aina, kun asunnosta löytyy parveke. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö tulee usein sijoittaa parvekkeen kaidetason alapuolelle, jolloin se ei ole nähtävissä parvekkeen ulkopuolelta. Rivitaloasunnoissa, luhtitaloissa ja erillistaloissa vaatimusta parvekkeesta ei ole.
Millainen ilmalämpöpumppu taloyhtiöön kannattaa hankkia?
Yksi olennaisimmista taloyhtiöön hankittavan ilmalämpöpumpun ominaisuuksista on tarpeeksi hiljainen äänitaso. Hiljainen pumppu pitää naapurisovun yllä ja suurin osa taloyhtiöistä soveltaakin yleistä rakennusmääräystä, jonka mukaan naapurin parvekkeelta tai pihasta mitattuna ilmalämpöpumpun keskiäänenpainetason tulee olla alle 45 dB.
Tämä määräys täyttyy kaikissa LämpöYkkösen myymissä ja asentamissa ilmalämpöpumpuissa. Laadukas ilmalämpöpumppu on niin hiljainen, että lähinaapuri ei parin metrin etäisyydeltä kuule, onko laite päällä vai ei.
Kerrostaloon hankittavat ilmalämpöpumput ovat käytännössä aina vain viilentäviä, koska asunnon lämmitys tapahtuu kerrostalon yhteisen lämmönjakelun kautta. Viilentäessään ilmalämpöpumppu myös poistaa sisäilmasta kosteutta, mikä raikastaa ilmaa.
Viilentäviä ilmalämpöpumppuja vertaillessa on hyvä valita laite, jossa on tehokas viilennysilman kuivatustoiminto. Koska jäähdytystoiminto synnyttää ilmalämpöpumpun kennostoon kosteutta, on tärkeää varmistaa, että ilmalämpöpumppu myös poistaa sitä tehokkaasti.
Jos kerrostaloasuntosi sisäilmassa on haasteita, vertaile laitetta valitessa ilmalämpöpumppujen ilmanpuhdistusominaisuuksia. Oikein huollettu ilmalämpöpumppu auttaa pitämään sisäilman raikkaana ja puhtaana.
Ilmalämpöpumppu rivitaloon, luhtitaloon tai erillistaloon
Rivitaloon, luhtitaloon tai erillistaloon hankittavan ilmalämpöpumpun valintaan vaikuttaa asunnon nykyinen lämmitysmuoto. Etenkin jos kotisi lämpenee sähköllä, kannattaa valita pumppu, joka sekä lämmittää että viilentää. Ilmalämpöpumppu lämmittää kotia merkittävästi sähkölämmitystä edullisemmin ja se sopii myös muiden lämmitysmuotojen rinnalle pienentämään päälämmönlähteen kulutusta.
Rivitaloon tai erillistaloon hankittavan ilmalämpöpumpun valinta ei eroa merkittävästi omakotitaloon tai kesämökille hankittavan pumpun valinnasta. Laitteiden vertailu kuitenkin kannattaa, jotta löydät tarpeisiisi sopivan ilmalämpöpumpun ja saat siitä parhaan hyödyn irti. Kaikkea teknistä nippelitietoa ei tarvitse ymmärtää, mutta vertailussa on hyvä tarkastella tiettyjä laitteiden perusominaisuuksia.
Etene näin, kun olet hankkimassa ilmalämpöpumppua taloyhtiöön
Asuitpa sitten kerrostalossa, rivitalossa tai erillistalossa, ensimmäinen askel ilmalämpöpumpun hankinnassa on ottaa yhteys taloyhtiön hallitukseen. Hallitus kertoo asennusta koskevat reunaehdot, jonka jälkeen voit alkaa vertailla kohteeseesi sopivia laitteita ja toimittajia. Voit myös hyödyntää maksuttoman kartoituksemme, jossa autamme sinua valitsemaan asuntoosi ja taloyhtiön vaatimuksiin sopivan ilmalämpöpumpun.
Seuraava tehtävä on lähettää isännöitsijälle muutostyöilmoitus. Kun hankit ilmalämpöpumpun asennettuna meiltä, autamme sinua muutostyöilmoituksen täyttämisessä ja toimitamme ennen asennusta muutosilmoitusta varten tarvittavat dokumentit. Jos isännöitsijällä herää asennukseen liittyviä lisäkysymyksiä, autamme sinua vastamaan niihin.
Tämän jälkeen kokeneet asentajamme asentavat laitteen paikalleen sovittuna ajankohtana ja jättävät sinulle kirjallisen asennusselvityksen ja takuutodistuksen, sekä antavat käyttöopastuksen laitteen käyttöön ja omatoimihuoltoon. Tarjoamme myös teknisen tuen koko laitteen elinkaaren ajaksi, eli et jää uuden ilmalämpöpumppusi kanssa yksin missään tilanteessa.
Ilmalämpöpumppu taloyhtiön yhteishankintana
Jos useampi osakas asunto-osakeyhtiöstä on kiinnostunut ostamaan ilmalämpöpumpun, voi hankinnan tehdä taloyhtiön yhteishankintana. Vaikka jokainen osakas tekee ostosta laitetoimittajan kanssa oman sopimuksensa, on yhteishankinta silti osakkaan näkökulmasta vaivaton vaihtoehto. Tällöin taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä toimii hankinnan ”projektipäällikkönä”, joka vertailee laitteita ja hintoja sekä sopii asennuksen aikatauluista.
Kun ilmalämpöpumput voidaan asentaa kerralla useaan asuntoon, tulee hankinta usein hieman tavallista edullisemmaksi.
Kuulutko taloyhtiön hallitukseen?
Jos taloyhtiöönne ei ole aiemmin asennettu ilmalämpöpumppuja, on niiden asentamista koskevat reunaehdot hyvä käsitellä taloyhtiön yhtiökokouksessa. Ilmalämpöpumppujen kysyntä asunto-osakeyhtiöihin kasvaa jatkuvasti ja hallituksen työtä helpottaa, kun asennusta koskevat vaatimukset on selkeästi linjattu.
Hallituksen kannattaa ottaa linjauksissaan huomioon ainakin ilmalämpöpumpun oikeaoppinen ja ammattimainen asennus, ulkoyksikön sijoittelu, rakennusmääräysten mukainen äänitaso sekä vastuu laitteen huollosta ja kunnossapidosta.
Ilmalämpöpumppu lisää lähtökohtaisesti aina yksittäisen asunnon arvoa ja mahdollisuus laitteen asentamiseen lisää myös taloyhtiön vetovoimaa.
Harkitsetteko ilmalämpöpumppuja taloyhtiön yhteishankintana? Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä, niin jutellaan taloyhtiönne tarpeista ja tilanteesta. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
On aika juhlia! Olemme kasvaneet Suomen kokeneimmaksi lämpöpumpputoimittajaksi 15 vuoden ja yli 100 000 toimituksen kokemuksella. Tämä kertoo siitä, että olemme tehneet monia asioita oikein. Saavutus ei olisi mahdollinen ilman osaavaa henkilökuntaamme, meihin luottavia asiakkaita ja laajaa kumppaniverkostoamme – ansaitsette kaikki suuret kiitokset!
Katso videolta Lämpöykkösen Gaalan tunnelmia. Gaalassa juhlimme yhdessä onnistumisia henkilökuntamme ja kumppaniverkostomme kanssa.
Mistä kaikki sai alkunsa?
LämpöYkkösen tarina alkaa vuodesta 2007. Perustajajäsenemme huomasivat, että lämpöpumppumarkkinat olivat kovassa nosteessa Ruotsissa, ja Suomen odotettiin seuraavan naapurimaan esimerkkiä. Tästä innostuneena yrityksemme rekisteröitiin yrityskaupparekisteriin 1.12.2007.
Vuosien aikana lämpöpumppujen suosio on noussut huippuunsa, ja olemme kehittyneet alamme johtavaksi toimijaksi ja energiatehokkuuden asiantuntijaksi. Palvelemme niin kotitalouksia kuin yrityksiä lämpöpumppuratkaisuilla, jotka auttavat säästämään energiaa, rahaa ja luontoa.
Lämpöykkönen lukuina
Työntekijöiden sitoutumisesta kertova eNPS-lukumme on 72 (talotekniikka-alan keskiarvo 28). Jo alusta asti oli selvää, että LämpöYkkösestä rakennetaan paras mahdollinen työpaikka. Kuten eräs perustajamme kertoo: ”Tehdään yhdessä ja nautitaan matkasta, ei siitä päämäärästä. Kyllä se hyvä tulee tullessaan kun ihmisten kautta päästään rakentamaan työpaikkaa.”
Asiakkaidemme antama NPS-lukumme on 53, eli asiakkaamme haluavat suositella meitä eteenpäin (rakennusalan keskiarvo 43).
Työllistämme 230 ammattilaista eri puolilla Suomea.
Olemme toteuttaneet yli 86 000 energiaremonttia kotitalouksille ja yrityksille.
Meille on tärkeää, että voimme todentaa työmme tulokset. Siksi mittaamme jatkuvasti sekä asiakkaidemme että työntekijöidemme tyytyväisyyttä. Ilman tätä emme voisi kehittää toimintaamme edelleen. Kiitettävät numerot on lunastettava kerta toisensa jälkeen.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin – positiivisella energialla myös ensi vuoteen!
Säännöllinen ilmalämpöpumpun huolto pitää laitteen toimintakykyisenä koko sen elinkaaren ajan. Mitkä ilmalämpöpumpun huoltoon liittyvät toimet kannattaa jättää ammattilaiselle ja mitä voit tehdä itse? Näillä ohjeilla hoidat itse pumpun perushuoltotoimenpiteet ja varmistat laitteen energiatehokkaan toiminnan.
Jos mikään ilmalämpöpumpun huollossa mietityttää, ota meihin yhteyttä, ja asiantuntijamme antavat sinulle huoltoarvion.
Ilmalämpöpumpun karkeasuodattimen puhdistuksella on suora vaikutus laitteen tehoon
Ilmalämpöpumpun huoltoon liittyy kaksi perustoimenpidettä, jotka sinun omistajana tulee tehdä itse. Ensimmäinen niistä on sisäyksikön karkeasuodattimen puhdistus. Karkeasuodatin tulee puhdistaa säännöllisesti, 2-4 viikon välein suodattimen likaisuudesta riippuen.
Karkeasuodatin löytyy lämpöpumpusta laitteen etukannen alta. Se on helpoin puhdistaa imuroimalla, mutta jos suodattimeen jää näkyvää likaa, se kannattaa lisäksi huuhdella vesihanan alla. Karkeasuodattimen voi asentaa takaisin laitteeseen sen ollessa vielä kostea.
Suodatin on sitä likaisempi, mitä likaisempaa sisäilma on. Jos kotona on lemmikkejä, laite sijaitsee pölyisessä autotallissa, tai tilassa tupakoidaan, karkeasuodatin kannattaa puhdistaa aina viikkosiivouksen yhteydessä.
Ilmalämpöpumpun omistajan tehtävä on huolehtia laitteen suodattimien puhdistuksesta. Parin viikon välein puhdistettava karkeasuodatin löytyy lämpöpumpun sisäyksikön etukannen alta.
Sisäyksikön suodattimen puhtaudella on suora vaikutus ilmalämpöpumpun hyötysuhteeseen. Likaisessa laitteessa teho laskee, jolloin myös kustannustehokkuus kärsii ja pumpun tuoma säästövaikutus vähenee.
Toinen tärkeä itse tehtävä ilmalämpöpumpun huoltotoimenpide on ulkoyksikön puhtaanapito. Käytännössä omistajan tulee huolehtia, että ulkoyksikön sisällä pyörivän propellin väliin ei kulkeudu risuja tai muuta roskaa.
Puhtaanapidossa auttaa ulkoyksikön ympärillä oleva suojakotelo. Suojakotelo kannattaa hankkia ammattilaiselta tai rakentaa ammattilaisen antamien ohjeiden mukaan.
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö suojataan suojakotelolla. Omistajan tehtävänä on tarkistaa, ettei ulkoyksikön sisällä sijaitsevan pyörivän propellin väliin ole päässyt roskia tai risuja.
Moni ilmalämpöpumpun omistaja haluaa ulkoyksikölle oman talon ulkonäköön hyvin istuvan tai mahdollisimman vähän huomiota herättävän suojakotelon. Väärin rakennettu kotelo aiheuttaa kuitenkin usein ongelmia, sillä jos kotelo on liian tiivis, laitteen teho laskee ja kompressorin kestävyys heikkenee.
Markkinoilla on valmiina erilaisia ammattimaisia suojakoteloita, jotka voi maalata talon väriseksi ja asentaa myös jälkikäteen. LämpöYkkösen asentajatmyös ohjeistavat tarvittaessa yksilöllisen suojakotelon rakentamisessa ilmalämpöpumpun asennuksen yhteydessä.
Tarkista ilmalämpöpumpun kondenssiveden oikea ohjautuminen
Käytätkö ilmalämpöpumppua viilennykseen? Olethan tarkastanut, että kondenssivesi kulkeutuu oikein? Ennen kesähelteitä on tärkeää katsoa hyvissä ajoin, että kondenssivedellä on mutkaton kulku oikeaan paikkaan.
Kondenssiveden tarkastus on ilmalämpöpumpun huoltotoimenpide, joka tehdään vain niille laitteille, jotka ovat kesäisin viilennyskäytössä. Kun otat viilennystoiminnon käyttöön, sinun tulee tarkistaa, että laitteeseen kertynyt kondenssivesi poistuu ulkoyksiköstä oikealla tavalla.
Tarkista kondenssiveden kulku kaatamalla sisäyksikön kondenssikaukaloon vettä. Katso, että kaatamasi vesi poistuu ulkoyksikön pohjassa olevaa valkoista putkea pitkin. Vesi voi poistua ulkoyksiköstä myös sen pohjassa olevien reikien kautta, mutta näin tapahtuu silloin, kun pumppua käytetään lämmitykseen.
Huomioi kondenssiveden ohjaus:
Parvekkeella kondenssivesi ohjataan esimerkiksi parvekeveden viemäröintiin tai erilliseen astiaan. Tarkista myös ilmalämpöpumppua hankkiessasi, mikä on taloyhtiön toive kondenssiveden poistolle.
Omakoti- ja rivitaloissa kondenssivesi ohjataan omaan astiaan tai esimerkiksi viemäröintiratkaisuun. Kondenssivesi voidaan johtaa ulkoyksiköstä myös suoraan kaivoon.
Kondenssiveden valuminen on osoitus pumpun oikeasta toiminnasta ja ilmaisenergian tuotosta – mitä enemmän vettä tulee, sitä enemmän syntyy säästöä.
Testaa ilmalämpöpumpun lämmitys- ja viilennystoiminnot
Jos käytät ilmalämpöpumppua sekä lämmitykseen että viilennykseen, on näiden toimintojen tarkastaminen hyvä tehdä ajoissa ennen kesän helteitä ja syksyn viileneviä kelejä. Näin voit varmistua laitteen oikeaoppisesta toiminnasta ja varata ajoissa huollon, jos jotain on pielessä.
Testaa lämmityksen toiminta asettamalla laitteen lämpötilan pyynti normaalia korkeammalle. Kokeile noin 10-20 minuutin kuluttua sisäyksikön edestä, puhaltaako ilmalämpöpumppu lämmintä ilmaa. Näin varmistut siitä, että kylmäaineet ovat pysyneet laitteen ja sisällä ja ilmalämpöpumppu toimii kuten kuuluukin.
Ilmalämpöpumpun lamellien puhdistus – älä tee tätä itse
Moni ilmalämpöpumpun omistaja haluaisi hoitaa itse mahdollisimman paljon laitteeseen liittyviä huoltotoimenpiteitä. Ilmalämpöpumpun lamellien puhdistus on kuitenkin toimenpide, jonka kanssa on helpompi saada aikaan vahinkoa kuin hyötyä.
Ilmalämpöpumpun lamellien puhdistus kannattaa jättää ammattilaisen huoleksi. Ohut alumiinipelti taipuu helposti, mikä vaikuttaa suoraan ilman virtaavuuteen heikentäen laitteen tehoa.
Ilmalämpöpumpun lamellit löytyvät karkeasuodattimen alta. Ne ovat ohutta alumiinipeltiä ja taipuvat helposti asiantuntemattomissa käsissä. Lamellien taipuminen vaikuttaa ilman virtaavuuteen, mikä vähentää laitteen tehoa ja sen tuomaa säästöä. Hyvin usein omatoiminen huoltoyritys johtaa siihen, että lamellit täytyy jälkikäteen suoristaa ammattilaisen toimesta.
Ammattilaisen tekemä ilmalämpöpumpun puhdistushuolto, johon lamellien puhdistus sisältyy, suositellaan tehtäväksi 2–4 vuoden välein.
Vaadi käyttöopastus ilmalämpöpumpun huoltoon
Ammattimainen lämpöpumpputoimittaja antaa asiakkaalle asennuksen yhteydessä hyvän käyttöopastuksen ilmalämpöpumpun huoltoon. Me LämpöYkkösellä opastamme aina asiakkaamme ja käymme läpi kädestä pitäen kaikki yllä kuvatut toimenpiteet, joten voit olla huoleti.
Kun osaat hoitaa ilmalämpöpumpunperushuoltotoimenpiteet, pysyy laite hyväkuntoisena, energiatehokkaana ja pitkäikäisenä.
Vaikka ilmalämpöpumppua hoitaisi ja puhdistaisi huolellisesti itse, pääsee laitteen sisään vähitellen muun muassa hienoa pölyä ja rasvaa. Nämä likakertymät estävät ilmalämpöpumpun maksimaalisen energiansäästön. Siksi ammattilaisen tekemä puhdistushuolto kannattaa suorittaa 2–4 vuoden välein.
Ensimmäinen puhdistushuolto on hyvä tilata kolmen vuoden kuluttua ilmalämpöpumpun asennuksesta. Ensimmäisen huollon yhteydessä selviää, mikä on sinun laitteellesi sopiva puhdistusväli. Jos pumppu on asennettu esimerkiksi keittiöön, jossa ilmassa on paljon rasvaa, on sopiva huoltoväli lyhyempi.
Me LämpöYkkösellä uskomme elinkaariajatteluun; ilmalämpöpumpun huoltaminen ajoissa tulee halvemmaksi, kuin pahasti rikkoutuneen pumpun korjaaminen tai uusiminen. Lisäksi optimaalisesti ja tehokkaasti toimiva pumppu tuo suoraa säästöä sähkölaskussa. Tiesitkö, että voit myös hyödyntää kotitalousvähennyksen ilmalämpöpumpun huollossa?
Voit tilata ilmalämpöpumpun huollon LämpöYkköseltä riippumatta siitä, oletko ostanut laitteen asennuksen meiltä vai toiselta lämpöpumpputoimittajalta, tai et olisi varma, milloin huolto on viimeksi tehty.
Huollamme kaiken merkkisiä ja mallisia ilmalämpöpumppuja, vaikka niiden takuuhuoltoaika olisi jo umpeutunut. Palvelemme asiakkaitamme ympäri Suomen.
Jos epäilet, että ilmalämpöpumppusi ei toimi normaalisti mutta et tiedä mikä on vikana, voit aina tilata meiltä tarkastuskäynnin.
Me selvitämme, missä mahdollinen vika on. Jos vika on pieni ja tarvittavat varaosat mukana, voimme korjata vian heti. Isompia korjaustöitä varten sovitaan uusi korjauskäynti.
Ongelmatilanteissa voit soittaa LämpöYkkösen 24 h asiakastukeen. Asennukseen ja huoltoon liittyvissä asioissa palvelemme asiakkaitamme 24 tuntia vuorokaudessa ja kaikkina viikonpäivinä, 365 päivää vuodessa. Asiakastuen puhelinnumero on 020 749 7820.
Miten ilma-vesilämpöpumppu toimii silloin, kun ulkona on kylmä? Paljonko ilma-vesilämpöpumppu asennuksineen maksaa? Toimivatko ilma-vesilämpöpumppu ja rinnalla oleva toinen lämmitysjärjestelmä, kuten öljy, yhdessä automaattisesti?
Lue vastaukset näihin ja 17 muuhun ilma-vesilämpöpumpusta usein kysyttyyn kysymykseen!
1. Miten ilma-vesilämpöpumppu toimii?
Ilma-vesilämpöpumppu ottaa energian ulkoilmasta hyödyntämällä ulkoilman ja lämpöpumpussa olevan kylmäaineen välistä lämpötilaeroa.
Käytännössä siis ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikön puhallin kierrättää ulkoilmaa höyrystimensä läpi, jolloin ulkoilman lämpö saa kylmäaineen muuttumaan kaasuksi. Tämän jälkeen kaasumainen kylmäaine puristetaan ilma-vesilämpöpumpun kompressorilla entistä kuumemmaksi, jonka lämpö lopulta puretaan lämmönjakojärjestelmässä olevaan vesimassaan.
Ilma-vesilämpöpumpun kompressorilla on mahdollista kuumentaa vesi parhaimmillaan n. 65-asteiseksi, mutta hyötysuhteeltaan järkevintä lämpöpumpun käyttöä on juuri vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään soveltuvien, matalampien lämpötilojen tuottaminen.
2. Miten ilma-vesilämpöpumppu toimii silloin, kun ulkoilma on kylmää?
Koska ilma-vesilämpöpumppu vaatii toimiakseen ulkoilman ja kylmäaineen välisen lämpötilaeron, laite sammuu silloin kun lämpötilaeroa ei ole, eli sää on kylmä. Käytännössä näin tapahtuu noin -20 asteen pakkasella tai sitä kylmemmässä kelissä.
Jokaisessa ilma-vesilämpöpumpussa on olemassa sähkövastus, tai jos laite on kytketty hybridikytkennäksi niin sitten olemassa oleva (esimerkiksi öljy-, sähkö-, pelletti- tai hake) lämmitys kytkeytyy automaattisesti päälle. Jos taas asennettu ilma-vesilämpöpumppu on täysjärjestelmä, eli kohteesta on purettu vanhat lämmitysmuodot pois, niin laite siirtyy sähkölle.
Hintaan vaikuttaa huomattavan paljon se, käytetäänkö ilma-vesilämpöpumppua kohteessa hybridiratkaisuna nykyisen, olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalla vai rakennetaanko kaikki uusiksi. Ilma-vesilämpöpumpun hinta kuluttajakohteeseen asennettuna meillä LämpöYkkösellä on tyypillisesti 11 000–18 000 €. Tähän hintahaarukkaan kuitenkin mahtuu sekä kokonaan uusia toteutuksia että hybridijärjestelmiä. Hintahaitari on laaja, mutta myös kohteet ovat hyvin erilaisia.
4. Vaatiiko ilma-vesilämpöpumppu erillisen vesivaraajan, että paras hyöty saadaan irti?
Ilma-vesilämpöpumppu ei varsinaisesti vaadi vesivaraajaa, mutta se vaatii aina vähintäänkin vesikiertoisen lämmönjaon. Käytännössä siis kohteessa tulee olla vesikiertoinen patteri-, lattia- tai ilmalämmitys.
5. Minkä kokoiseen taloon ilma-vesilämpöpumppu on optimivalinta?
Ilma-vesilämpöpumppujen teholuokat lähtevät 4 kW ylöspäin ja laitteita voidaan laittaa rinnakkain useampikin. Tärkeää on katsoa jokaiseen kohteeseen juuri siihen sopivin laitteisto, ja koska laitteita on hyvin erilaisia, niin ei ole olemassa myöskään mitään määriteltyä optimikokoa rakennukselle. Vesikiertoinen lämmönjakotapa on kuitenkin aina vaatimus ilma-vesilämpöpumpulle.
6. Ilma-vesilämpöpumppu vai maalämpöpumppu?
Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumppu ovat sekä ulkonäöllisesti että toiminnaltaan keskenään hyvin samankaltaisia. Maalämpöpumppu hakee lämmön porakaivosta maan alta, ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö puolestaan ulkoilmasta.
Maalämpöpumppu tuottaa lähestulkoon säällä kuin säällä saman lämmön, koska maa ei pakkasellakaan jäähdy merkittävästi. Maalämpöpumpun investointi on kuitenkin ilma-vesilämpöpumppua suurempi.
Ilma-vesilämpöpumpun teho puolestaan heikkenee –20 pakkasasteessa, eikä lämmöntuotto laitteella enää kannata. Noin –20 asteessa suurin osa markkinoilla olevista ilma-vesilämpöpumpuista siis sammuu ja siirtyy suoralle sähkölämmitykselle, tai ottaa hybridijärjestelmänä automaattisesti käyttöön rinnalla toimivan, jonkin muun lämmitysmuodon. On kuitenkin hyvä huomioida, että näitä kelejä Suomessa ei tyypillisesti vuositasolla yli kahta viikkoa ole, jolloin käyttökustannuserot ovat laadukkailla laitteilla usein hyvinkin pieniä.
7. Toimiiko ilma-vesilämpöpumppu varmasti ja taloni pysyy lämpimänä, vaikka olisin talvella kuukauden matkoilla?
On yleinen harhakuvitelma, että ulkoilmaan kytkettyä lämmitysjärjestelmää tulisi erityisesti valvoa. Ilma-vesilämpöpumput ovat kuitenkin hyvin pitkälle automatisoituja – aivan kuten maalämpöpumputkin.
Kovilla pakkasilla ilma-vesilämpöpumppu ei enää saa tuotettua lämpöä ulkoilmasta, joten automatiikka siirtää talon lämpiämään joko sähköllä tai hybridijärjestelmään liitetyllä toisella lämmitysmuodolla (esim. öljy, kaukolämpö, pelletti tai muu vastaava). Myös sähkökatkon jälkeen laite käynnistyy uudelleen itsestään.
Ilma-vesilämpöpumppu ei siis tarvitse muita lämpöpumppuja enempää tarkistuksia tai seurantaa.
8. Mikä on ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus? Tuleeko lämmittäminen edullisemmaksi kuin öljyllä?
Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus riippuu täysin kohteesta: sähkönkulutus voi siis olla esimerkiksi 5000 kWh/vuosi tai 15 000 kWh/vuosi. Tärkeämpää onkin verrata lämmitysenergian tarvetta.
Jos öljylämmitys vaihdetaan ilma-vesilämpöpumppuun, nyrkkisääntönä voidaan pitää 50–70 % pudotusta lämmitysenergian tarpeessa. Ilma-vesilämpöpumppu on siis hyvin lähellä maalämpöpumpun hyötysuhdetta aina, kun ulkolämpötila ei putoa alle –20 °C:n. (aika n. 10:00)
Lämmityksen kustannuksia voit laskea näin: ilma-vesilämpöpumppu pudottaa kustannuksia öljyyn verrattuna 50–70 %, ja kun luvut käännetään suoraan öljyksi, esimerkiksi aiempi 3000 litran öljynkulutus putoaa alle 1500 litraan.
9. Toimivatko ilma-vesilämpöpumppu ja rinnalla oleva toinen lämmitysjärjestelmä, kuten öljy, yhdessä automaattisesti?
Ilma-vesilämpöpumppu tulee kytkeä niin, että öljylämmitys käynnistyy automaattisesti, kun pakkasta on riittävästi. Samoin kun ilma lämpenee, niin ilma-vesilämpöpumppu käynnistyy automaattisesti.
Me LämpöYkkösellä kytkemme järjestelmät aina niin, että ne toimivat automatiikassa keskenään sekä ilman viiletessä että lämmetessä. Emme siis jätä kuluttajan vastuulle lämmön riittävyyden arviointia, vaan laitteiden tulee se itse tunnistaa. Urakoitsijoiden välillä on kyllä eroja, ja ikävä kyllä osa urakoitsijoista kytkee järjestelmän niin, että asukas joutuu sitä itse säätelemään.
10. Onko ilma-vesilämpöpumpun asennus öljyn rinnalle hyvä, edullinen ja helposti toteutettava ratkaisu?
Ilma-vesilämpöpumppu on erittäin hyvä järjestelmä esimerkiksi öljyn rinnalle, sillä öljyn kanssa hybridinä toimiva ilma-vesilämpöpumppua voidaan tällöin hyödyntää ainoastaan hyvällä hyötysuhteella.
Lämpöpumpputeknologia on parhaimmillaan silloin, kun sillä voidaan tuottaa matalia lämpötiloja. Lämmönjakotavan (eli esimerkiksi vesikiertoinen lattia- tai patterilämmitys) vaatima lämmitysenergia on aina matalampi kuin käyttöveden lämmittämiseen vaadittava lämmitysenergia. Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan aina n. 55–60 asteista vettä, jonka tuottaminen lämpöpumpputeknologialla ei ole kaikkein kustannustehokkainta.
Öljylämmityksen rinnalle asennettuna ilma-vesilämpöpumppu voi siis keskittyä tekemään lämmönjakoon tarvittavaa lämmitystä ja öljyä voit hyödyntää kuumemman käyttöveden lämmittämiseen.
Tällaisessa järjestelmässä ilma-vesilämpöpumppu tuottaa suurimmat säästöt, ja laitteen elinkaari on pidempi, sillä matalampilämpöisen veden tuottaminen sopii sille paremmin.
11. Kuinka paljon ilma-vesilämpöpumppujärjestelmää voi jälkikäteen laajentaa?
Kannattaa ensisijaisesti valita sellainen laitteisto, jota on mahdollista laajentaa. Markkinoilla on ilma-vesilämpöpumppuja, jotka on suunniteltu ainoastaan hybridikäyttöön, mutta niiden lisäksi on kuitenkin myös laitteita, joita on mahdollista laajentaa ja muokata myöhemmin täysjärjestelmiksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos myöhemmin haluat päästä esimerkiksi hybridikäytössä olleesta öljystä eroon, niin pystymme myös jälkikäteen liittämään järjestelmään muun muassa aurinkolämmitystä, pellettiä, haketta, biodieseliä tai vesivaraajaa. Kun siis teet järkevän laitevalinnan, niin ilma-vesilämpöpumppu hybridijärjestelmän osana ei sido sinua mihinkään tiettyyn lämmitysmuotoon pitkällä aikajänteellä.
12. Jos rakennuksessa on jo ilmalämpöpumppu käytössä, miten kannattaa toteuttaa ilma-vesilämpöpumppu, jotta sähkönsäästöä voisi saada myös käyttöveden lämmitykseen?
Ilmalämpöpumpun ja ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaate on sama, mutta ilmalämpöpumppu siirtää kaiken energian puhallettavaan ilmaan, kun taas ilma-vesilämpöpumppu siirtää lämpöenergian vesimassoihin. Ilma-vesilämpöpumpun tuottamaa lämpöenergiaa on mahdollista siis hyödyntää myös käyttöveden lämmitykseen.
Laadukas ilmalämpöpumppu sekä ilmavesilämpöpumppu toimivat hyvin yhdessä ja tuovat toinen toisilleen tukea jokaisella kelillä. Silloin kun ilmalämpöpumppu on päällä, ei ilmavesilämpöpumpun tarvitse ajaa niin kuumaa vettä pattereille tai lattialämmitykseen, ja hyötysuhde eli käyttökustannus kuluttajalle on näin ollen parempi.
13. Onko ilma-vesilämpöpumppu yhdistettävissä olemassa olevan vesikiertoisen pellettilämmityksen kanssa?
Kyllä, ilma-vesilämpöpumppu on yhdistettävissä mihin vaan, kunhan kohteessa on vesikiertoinen lämmönjakotapa.
On siis aivan sama, onko rakennuksessa jo pelletti-, öljy-, kaasu- tai kaukolämpö, sillä ilma-vesilämpöpumppu voidaan asentaa vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään joko vanhan korvaavana lämmitysmuotona tai hybridimuotoisena toisen lämmityksen rinnalle.
14. Saako ilma-vesilämpöpumpun toimimaan öljy- tai puukattilan kanssa?
Kyllä saa, ilma-vesilämpöpumppu toimii hybridikytkennöillä samalla tavalla öljy- tai puulämmityksen kuin muidenkin vesikiertoisten lämmitysmuotojen rinnalla.
16. Millainen on ilma-vesilämpöpumpun keskimääräinen elinkaari?
Laitekohtaisia eroja löytyy, mutta 15–25 vuotta on tyypillinen elinkaari ilma-vesilämpöpumpulle.
Käyttöikä riippuu myös vähän laitteen kytkennästä. Joissakin hybridiratkaisuissa on mahdollista odottaa vielä pidempääkin käyttöikää, sillä laitteisto säästyy, kun rinnalla on toinen lämmitysmuoto tekemässä ilma-vesilämpöpumpulle hankalimmat kelit.
17. Miten saan ilma-vesilämpöpumpun toimimaan mahdollisimman energiatehokkaasti eli käyttämään mahdollisimman vähän sähköä?
Tärkeää on valita oikea laite ja oikea asennusliike. Niin ilma-vesilämpöpumpuissa kuin muissakin lämpöpumpuissa lähes 90 % laiterikoista tai muista vioista johtuu asennusvirheistä. Monesti myös se, että asiakas ei säästä järjestelmällä juurikaan, johtuu vääristä asennuksista tai laitteen huonoista säädöistä.
Mahdollisimman suuret säästöt varmistat valitsemalla kohteeseesi hyvin soveltuvan ja pohjoisiin olosuhteisiin suunnitellun laitteen sekä lämpöpumppuihin erikoistuneen urakoitsijan. Tärkeää on myös varmistaa, että asentaja tietää miten kyseinen laitteisto tulee asentaa ja säätää, jotta saat siitä parhaat mahdolliset hyödyt irti.
18. Pystyykö ilma-vesilämpöpumpulla varaamaan lämpöä esimerkiksi 1000 litran vesivaraajaan?
Kyllä ilma-vesilämpöpumpulla on mahdollista varata lämpöä vesivaraajaan ja tekemään siinä säästöäkin, mutta ei se toimi parhaimmillaan siinä tehtävässä.
Ilma-vesilämpöpumpulla on mahdollista kuumentaa vesi parhaimmillaan n.65-asteiseksi, mutta hyötysuhteeltaan järkevintä lämpöpumpun käyttöä on vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään soveltuvien, matalampien lämpötilojen tuottaminen.
19. Mikä on pakkasraja, että ilma-vesilämpöpumppu ei enää pysty hyödyntämään ulkolämpötilaa vaan ottaa kaiken energian suoraan sähköverkosta?
Tähän ei ole absoluuttista vastausta, sillä pakkasraja riippuu niin paljon laitteesta. Paljon on kiinni myös siitä, millaista lämpötilaa lämpöpumpulta vaaditaan ja mikä on esimerkiksi ulkoilman ilmankosteus. Kuitenkin jos pakkasta on noin 20–25 astetta, suurin osa ilma-vesilämpöpumpuista sammuu ja lämmitysjärjestelmä siirtyy hyödyntämään sähköä tai muuta hybridiratkaisuun kytkettyä vaihtoehtoista lämmitysmuotoa.
20. Kuinka usein ilma-vesilämpöpumppu on huollettava sen toimivuuden takaamiseksi?
Jos ilma-vesilämpöpumppu on asennettu oikein, sinne on asennettu sihdit, jotka olisi hyvä tarkistaa vuosittain. Niiden tarkistaminen on hyvin yksinkertaista, joten sen pystyy kyllä asukas itse hoitamaan.
Kolmen-viiden vuoden välein olisi lisäksi hyvä teettää laitteen tarkastus ja huolto ammattilaisella.
