Lämpöpumpun asennus talvella? 4 syytä miksi talviasennus kannattaa

Lämpöpumpun asennus talvella onnistuu hyvin ja on monta syytä miksi se on itse asiassa erittäin järkevää. Asennuksen tekemistä rajoittaa lähinnä asentajan oikea pukeutuminen. Itse asennuksen laatuun talvi ei vaikuta, kun se tehdään huolellisesti – kuten kesälläkin.

Haastattelimme lämpöpumppuasiantuntijaa ja kokenutta lämpöpumppujen asentajaa. He kertoivat 4 konkreettista syytä miksi lämpöpumpun asennus kannattaa juuri talvella.

1 – Asennusaikataulut on väljempiä talvella

”Meillä kovin ruuhka-aika on keväästä loppusyksyyn”, toteaa  lämpöpumppuja päivittäin asentava Jan Simpanen. ”Talvella on sitten vähän väljempää ja asennukseen pystyy keskittymään rauhassa, kun kalenteri ei ole ihan täynnä eikä mene iltahommiksi. Kun saa tehdä rauhassa, tulee parempaa jälkeäkin! Kyllä siitä hyötyy paitsi asentaja niin myös asiakaskin.”

2 – Talvella lämmityskustannukset ovat suurimmillaan

”Jos mietitään suomalaisen kodin lämmitysenergian kulutusta, 85% energiasta kuluu noin puolen vuoden aikana, loka-maaliskuussa”, kertoo tuhansia energiansäästölaskelmia vuosien mittaan tehnyt lämpöpumppuasiantuntija Matti Perkkiö.

”Jos haluat säästää lämmityskuluissa, niin talvi on siihen paras aika vuodesta”, Perkkiö toteaa

3 – Lämpöpumppujen saatavuutta ei tarvitse pelätä talvella

Kesällä erityisesti ilmalämpöpumppujen saatavuus on kortilla. ”Joka vuosi on loppunut jollakin valmistajalla laitteet”, harmittelee Perkkiö.

”Jos laitteet loppuvat vaikka hetkellisestikin, niin eihän se ole mukavaa kärvistellä helteessä juuri silloin kun viilennystä tarvisi. Kun asentaa laitteet talvella niin on sitten valmiina kesää varten ja saa rauhassa nauttia kesän parhaista puolista”, Perkkiö jatkaa.

VUODEN 2019 VARASTON TYHJENNYS ALKOI NYT! HYÖDYNNÄ TARJOUKSET >>

4 – Talvella hinta on alhaisimmillaan

Koska talvella asennuksia on vähempi, asennusliikkeet myyvät laitteet ja asennuksen aina vähän edullisemmin. ”Yleensä joulun jälkeen alkavat varastopoistomyynnit ja talvella esimerkiksi maalämpöporauksia saa yleensä aina vähän edullisemmin, talviporaushintaan”, Perkkiö kertoo alan kausivaihteluista.

”Olen kuullut että hintaerot voivat olla maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuissa jopa tuhansia euroja kun vertaa talven ja kesän hintoja. Ja ilmalämpöpumpuissa satoja euroja. Jos kalenterit on kesällä ihan täynnä niin miksi sitten myydä alehintaan? Ei kukaan tee niin”, Perkkiö neuvoo ostajaa.

Suomen miljoonas lämpöpumppu Tuulokseen

Henna Hyllille ja Mero Kalliolle asennetaan historiallinen Suomen miljoonas lämpöpumppu!

Lämpöpumppujen määrä on kasvanut viime vuosina ennätyslukuihin.

”Syyt on kyllä selvillä, miksi määrä kasvaa. Suurin osa hankitaan energiansäästöön, mutta myös vastuullisuus on yhä merkittävämmässä roolissa”, kertoo Matti Perkkiö LämpöYkköseltä.

Tuuloksessa asuvat Henna ja Mero ostivat syksyllä 2019 omakotitalon, johon he päättivät asennuttaa ilmalämpöpumput.

21.11.2019 klo 8:02 tehtiin ilmalämpöpumppukaupat ja kohta sen jälkeen Perkkiö soitti heille ja kertoi että ”Onnittelut, ostitte Suomen miljoonannen lämpöpumpun!”.

”Olihan se yllätys että niitä on asennettu niin paljon!”, Mero hämmästeli kuultuaan määrän puhelimessa.

”Se kyllä tuntui hyvältä! Ajattelin että taidettiin tehdä hyvä ostos kun niitä on jo noin paljon muutkin laittaneet.”

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU juhlii tänään 20-vuotisjuhlia. Yhdistyksen toiminnanjohtaja @jussihirvonen kertoi lehdistötiedotteessaan 20.11. että ”Miljoonan lämpöpumpun raja täyttyy parahiksi juuri synttäreiden aikoihin.”

”Tämä lämpöpumppukauppa sinetöitiin synttäripäivän aamuna klo 8 jälkeen, joten päätimme että tätä pitää juhlistaa miljoonantena lämpöpumppuna!”, kertoo Perkkiö.

Hyllit asuvat omakotitalossa, jonka yläkerrassa on 90 neliötä ja alakerrassa saman verran. ”Talossa on kaksi kerrosta ja energiatodistuksen mukaan sähkönkulutus on noin 40 000 kWh vuodessa, joten päätimme heti että laitetaan ilmalämpöpumput kumpaankin kerrokseen energiansäästäjiksi”, kertoo Mero.

”Tuo määrä tarkoittaa noin 4500 euroa vuodessa lämmityskuluihin, onhan se paljon. Suurin osa lämpöpumpun hankkijoista ostaa lämpöpumpun energiansäästöön.

Lämpöpumpuilla voi säästää jopa yli puolet lämmityskuluista”, kertoo yli 10 vuotta lämpöpumppualalla työskennellyt Perkkiö.

”Talossa on yläkerrassa leivinuuni ja alakerrassa avotakka, joilla lämmityskulua voisi leikata. Me saataisiin vaimon metsätilalta kyllä puut, mutta ajateltiin että ei kuitenkaan ehditä koko ajan sitä puulämmitystä hoitaa niin hankittiin ilmalämpöpumput.”

”Ja näissä uusissa pumpuissa on nykyään oikein takkatoiminto, jolla voi kierrättää leivinuunin lämpöä isommalle alueelle. Se on kätevää!”, Mero iloitsee.

Myös viilennys on Meron mielestä tärkeä ominaisuus laitteessa. ”Viime kesänä asuttiin asunnossa jossa oli ilmalämpöpumppu ja todettiin että tämä on tosi kätevä. Se oli ainut asunto rivitalossa jossa oli pumppu, meillä oli hyvä tuuri”, Mero kertoo.

”Tuo pumppu oli kyllä meidän Taika-koiran pelastus! Ilman viilentävää pumppua olisi ollut varmaan viimeinen kesä 14,5 vuotiaalle koiravanhukselle!”, Mero huokaisee.

Taika-koira odottaa kepin heittoa.

Koiralla on ollut jo kaksi vuotta sydänvaiva, lääkkeillä on vielä toistaiseksi pärjätty. Taikan lisäksi heillä on kiinanharjakoira Pörri sekä kääpiösnautserit Mari ja Martta.

Kahden lämpöpumpun lisäksi Mero ja Henna innostuivat pumpuista sen verran, että myös mökille on suunnitteilla laittaa keväällä ilmalämpöpumppu.

”Kun siellä ei ole takkaa, niin yksikin juhannus lähdettiin kesken kotia kun oli niin kylmä!”, Mero päivittelee.

”Kun on ilmalämpöpumppu niin käyttöaste kasvaa huomattavasti. Päästään mökille aikaisemmin keväällä ja kausi jatkuu myöhempään syksylle.”

Nykyään lämpöpumppujen etäohjaus on mahdollista ”Nytkin oltais käyty mökillä iltaseltaan mutta sehän ei ole mahdollista kun sitä ei saa lämpimäksi illan aikana. No nyt on mahdollista ottaa se etäohjaus, se on kyllä luksusta! Saa mökin lämpimäksi etukäteen.”

Mero ja Henna ovat kumpikin siinä vaiheessa työelämää, että kouluttautuvat uudelleen. Henna opiskelee luonnonvaratuottajaksi. Mero on valmistunut keväällä personal traineriksi ja hän on ammatiltaan myös hieroja.

”Minulla on yritys, Jaksamo, ja valmennan ihmisiä jaksamaan arjessa. Olen parhaillaan erikoistumassa luontomatkailuun ja haaveilen että pääsen viemään ihmisiä luonnon keskelle.”

Luonto ja ekologisuus on kummallekin tärkeitä asioita ja se oli yksi valintakriteeri lämpöpumpun hankinnassa. Kaksi lämpöpumppua vähentävät hiilijalanjälkeä jo yhden henkilöauton vuosipäästöjen verran. Se on yksi omakotiasujan isoimmista ympäristöteoista.

”Ennen kuin ehdittiin edes muuttaa asuntoon, komposti oli jo pihassa. Ensimmäiset kahvinpurut meni jo kompostiin!”, Mero naurahtaa.

”Kaikki kierrätetään mitä voidaan.”

Kiinteistöjen energiatehokkuus 2020 – trendit, uhkat ja mahdollisuudet

Mihin globaali epävarmuus sekä kansainvälinen ja kotimainen politiikka ajavat kiinteistöjen energiatehokkuutta? Mitkä ratkaisut ovat järkevimpiä kiinteistön omistajalle, kun katsotaan seuraavaa 10 vuoden jaksoa?

Näihin asioihin syvennymme tässä artikkelissa. Lopusta löydät myös 7 vinkkiä kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi.

Kun mietitään kiinteistöjen energiatehokkuutta, on hyvä ymmärtää kokonaiskuva siitä, miten kiinteistöjen kuluttama energia tällä hetkellä tuotetaan Suomessa.

SÄHKÖN KULUTUS JA TUOTANTO

Sähkön kokonaiskäytöstä meni vuonna 2018 noin 47% teollisuuteen. Loppu kulutuksesta jakaantui asumiseen ja maatalouteen (28%) sekä palveluihin ja  rakentamiseen (22%).

Suurin osa sähköstä tuotettiin vuonna 2018 ydinvoimalla (32%), vesivoimalla (19%) ja biomassalla (19%). Kivihiilellä, maakaasulla ja turpeella tuotettiin 20% sähköstä. Vain 0,2% tuotettiin aurinkovoimalla. Onkin mielenkiintoista nähdä, mihin aurinkovoiman tuotantomäärä kasvaa tulevaisuudessa?

Kaikesta tuotetusta energiasta 26% kuluu rakennusten lämmitykseen. Lämmitys on näin ollen todella merkittävä osa energiankulutuksen kokonaisuutta Suomessa. Se on suurin asia johon kiinteistön omistaja voi vaikuttaa teollisuuden ja liikenteen ohella.

LÄMMÖN TUOTANTO

Rakennusten kuluttamasta lämmitysenergiasta tuotetaan 46% kaukolämmöllä ja 17% sähköllä. Lämpöpumput ovat seuraavaksi suurin lämmön tuottaja.

Lähes miljoona asennettua lämpöpumppua tuottaa jo 15% lämmöstä rakennuksiin. On hyvä ymmärtää että lämpöpumput käyttävät sähköä, mutta noin 2-3 kertaa vähemmän  kuin suoraa sähkölämmitys. Ilman lämpöpumppuja sähköä käytettäisiin merkittävästi enemmän.

Lue lisää lämpöpumpuista:

  1. Ilmalämpöpumput (n. 30 % säästöt energiankulutuksessa)
  2. Ilma-vesilämpöpumput (n. 40 % – 70 % säästöt energiankulutuksessa)
  3. Maalämpöpumput (n. 50 % – 80 % säästöt energiankulutuksessa)

Mikä lämpöpumppu on milloinkin paras?

Lue lämpöpumppujen trendeistä täältä.

→ Lue lämpöpumppujen trendeistä

EU:N ENERGIA JA ILMASTOPOLITIIKKA

Euroopan Unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään -40% vuoden 1990 tasosta. Tämä pystytään saavuttamaan mm. parantamalla energiatehokkuutta 27% verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehityspolkuun. Se on todella merkittävä lukema ja kansallisella tasolla sen eteen on tehtävä muutoksia todella monessa kiinteistössä.

SUOMI EDELLÄKÄVIJÄNÄ

”Suomi aikoo saavuttaa hiilineutraaliuden jo vuoteen 2045 mennessä. Olemme myös päättäneet luopua hiilen käytöstä energiantuotannossa vuodesta 2029 eteenpäin”, totesi Suomen presidentti Sauli Niinistö Pekingin ilmastoseminaarissa 14.1.2019 (Lähde: Tasavallan Presidentin kanslia).

Suomi on muiden Pohjoismaiden rinnalla asettanut energiatehokkuuden tavoitteet korkealle ja se näkyy sekä nykyisessä että tulevissa hallitusohjelmissa.

KAUKOLÄMPÖ JA SIIHEN LIITTYVÄ SÄHKÖNTUOTANTO

Kuten artikkelissa aikaisemmin mainittiin, kaukolämmöllä on todella merkittävä osuus sähkön ja lämmön tuottajana. Kaukolämmöstä 90,1% tuotetaan polttoaineilla, kuten maakaasu, hiili, turve, öljy, puu ja muut biomassat. 9,1% tuotetaan ottamalla lämpöä talteen ja hyödyntämällä lämpöpumpputeknologiaa.

Kaukolämpöyhtiöiden suuri haaste on jo nyt, ja tulee olemaan tulevaisuudessa, hiilivapaan energian tuotanto. Miten se tuotetaan ja voidaanko hyödyntää nykyisiä verkostoja, vai siirtyykö tuotanto hajautetumpiin yksiköihin?

ENERGIAN HINNAN KEHITYS

Kaukolämmön keskihinta on lähes tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana 2008-2018.

Sähkön hinta on noussut noin vain 20% viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta sähkövero on noussut noin 300% ja siirtohinnat noin 200%. Siitä huolimatta sähkön kokonaishinta on vain noin puolet verrattuna kalleimpiin sähkönhintoihin Euroopassa.

Pystytäänkö pohjoismaissa tuottamaan tulevaisuudessakin edullista sähköä vai nouseeko sähkön hinta verotuksen ansiosta jopa samalla tasolle kuin Keski-Euroopassa?

MIHIN ENERGIAPOLITIIKKA ON MENOSSA?

Kun mietitään meitä suomalaisia kiinteistön omistajia, olemme saaneet aika vapaasti käyttää haluamaamme lämmitysmuotoa. Tällä hetkellä on jo kuitenkin puututtu esimerkiksi öljyn verotukseen. Myös öljykenttien haltijoiden kesken käyty valtataistelu aiheuttaa epävarmuutta energian hinnoissa.

Lämpöpumppujen määrä rikkoo Suomessa ihan näillä hetkillä miljoonan. Määrän kasvua on lisännyt erityisesti laitteiden energiatehokkuus verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin. Lämpöpumppujen asennuksia tuetaan edelleen myös yhteiskunnallisesti ja investointitukia on saatavilla teollisuuden kiinteistöihin.

→ Lue lämpöpumppujen trendeistä

Päästökauppa nostaa teollisuuden ostaman sähkön hintaa. Arvio hintojen noususta on jo 20-30% lähivuosina. Myös sähkölaskuun lisätty tehomaksu aiheuttaa harmaita hiuksia sekä pienien että isojen kiinteistöjen lämmityksessä.

Miten kiinteistö kyetään lämmittämään ilman kovien pakkasten aiheuttamia sähkönkulutuksen piikkejä?

MITEN KIINTEISTÖJEN ENERGIA TUOTETAAN 2020-LUVULLA?

Vaikka sähköautot eivät kovin paljon liity kiinteistöjen omistamiseen, trendit Suomessa ovat mielenkiintoisia ja niissä on yhtymäkohtia kiinteistöjen lämmitykseen.

Täyssähkökiinteistön omistaminen on noloa, mutta täyssähköauton omistaminen trendikästä. Norjassa sähköautojen lisääntymistä on tuettu ja yli puolet uusista henkilöautoista on täyssähköautoja (OFV, 1.7.2019).

Suomessa sähköautoja ei ole vielä tuettu niin paljon ja hinnat ovat vielä sen verran kovia että täyssähköautojen määrä on vasta tuhansissa. Sen sijaan hybridien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Myös tulevaisuuden lämmityksessä hybridien lisääntyminen on jo nähtävissä. Miksi hyväkuntoisia öljykattiloita kannattaisi viedä kaatopaikalle? Niillä voidaan esimerkiksi hoitaa kovimmat pakkaspiikit ja antaa lämpöpumppujen toimia energiansäästäjinä rinnalla. Näin voidaan estää lämmityksestä aiheutuvat tehontarpeen piikit, mikä näkyy myös lämmityslaskuissa.

Biopolttoaineet voivat olla tulevaisuudessa öljyn korvaaja. Tällöin nykyiset kattilat voidaan virittää ekologiseksi lämmönlähteeksi.

Vaikka aurinkoenergian hyödyntäminen on vasta alussa, sen kasvu on nopeaa. Sen tuottamalla sähköllä voidaan esimerkiksi hoitaa energiatehokkaasti kiinteistöjen viilennys, hyödyntämällä energia viilentämiseen lämpöpumpuilla. Viilennykseenhän suomalaisissa kiinteistöissä ei olla varauduttu ja se on huomattu edellisten kesien aikana.

Myös pienempien paikallisten energiantuotantoyksiköiden määrä tullee lisääntymään lähitulevaisuudessa. Näin päästään eroon hävikistä mikä syntyy kun energiaa siirretään pitkiä matkoja voimalasta energiaa tarvitsevaan kiinteistöön.

7 VINKKIÄ KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 2020-LUVULLA

LÄMMITYS – Lämmitykseen löytyy monia energiatehokkaita ratkaisuja. Esimerkiksi lämpöpumpuilla voidaan poistaa lämmityslaskusta usein yli 50%. Se on isoissa kiinteistöissä tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Lue lisää lämpöpumpuista:

  1. Ilmalämpöpumput (n. 30 % säästöt energiankulutuksessa)
  2. Ilma-vesilämpöpumput (n. 40 % – 70 % säästöt energiankulutuksessa)
  3. Maalämpöpumput (n. 50 % – 80 % säästöt energiankulutuksessa)

VALAISTUS – Vanhan valaistuksen vaihtaminen LED-valaistukseen on yksi nopeimpia ja kustannustehokkaimpia tapoja vähentää kiinteistön sähkönkulutusta. Säästöt ovat usein helposti yli 50% sähkönkulutuksesta.

ILMANVAIHDON-, JÄTE- JA HUKKALÄMPÖJEN TALTEENOTTO – Teollisuuden tuotannossa ja prosesseissa sekä liiketiloissa ja asunnoissa syntyvän lämmön talteenotto ennen ilman poistumista ulos on nykyään helposti toteutettavissa ja siihen on jo kehittyneitä lämpöpumppuratkaisuja. Esimerkiksi vanhemmissa kerrostaloissa on päästään helposti 30-50% lämpöenergian säästöihin.

ENERGIAN VARASTOINTI – Energian varastointi kehittyy nopeasti ja tämän tiimoilta tullaan ottamaan 2020-luvun aikana mullistavia kehitysaskelia. Esimerkiksi aurinkoenergian varastointi on vielä ollut vähän haasteellista akkuteknologian kalleudesta johtuen.

ÄLYKÄS OHJAUS – Eri tilat tarvitsevat erilaisia lämpötiloja ja siksi automaattisella tilakohtaisella ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

LOISTEHON KOMPENSOINTI – Monet kulutuslaitteet (moottorit, kondensaattorit, muuntajat, valaistus) tarvitsevat pätötehon lisäksi loistehoa. Loistehon vuoksi verkot on mitoitettava järeämmiksi ja energiayhtiöt perivät aiheutuneet kustannukset kiinteistön omistajilta. Loisteho voidaan myös kompensoida pois ja näin saada energiankustannukset merkittävästi pienemmäksi.

ERISTYS – Erityisesti vanhempien kiinteistöjen lämmitysenergiasta iso osa voi poistua huonosti eristettyjen seinien ja kattojen sekä ilmanvuotojen kautta. Jos kiinteistöjä remontoidaan, myös eristäminen on yksi vaihtoehto energiatehokkuuden parantamiseksi.

 

Lämpöpumppu trendit 2019 – Kodit ja kiinteistöt

Mitä uusia ominaisuuksia lämpöpumpuissa on? Mihin vuonna 2019 kannattaa kiinnittää huomiota lämpöpumpun hankinnassa? Mitä isoja trendejä on nähtävissä?

Lämpöpumppujen energiatehokkuutta hyödynnetään laajasti sekä kotitalouksissa että isommissa kiinteistöissä. Teollisuus, julkinen sektori, liiketilat ja majoitustilat ovat kiinteistöjä joissa saavutetaan jopa kymmenien tuhansien eurojen säästöjä vuositasolla.

Vuonna 2018 asennettiin yli 76 000 lämpöpumppua joka vastaa jo 15% Suomen asunto- ja palvelurakennuskannan lämmityksestä. Tammikuussa julkistetun SULPU:n tilaston mukaan lämpöpumppujen myynti nousi 22% vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Kaikkien lämpöpumpputyyppien määrät kasvoivat.

Nämä luvut kertovat siitä että lämpöpumppuihin luotetaan sekä energiansäästäjänä, viilentäjänä ja huolettomana lämmitysmuotona. Yhä useampi miettii myös ympäristönäkökulmaa.

Ilma-vesilämpöpumppu – suosio kasvaa

Ilma-vesilämpöpumppujen suosio on kasvanut jo useamman vuoden ajan. HSY:n Ilmastoinfon (2018) tekemään tutkimuksen mukaan lämmitystavan vaihtamista suunnittelevat vastaajat harkitsevat uudeksi lämmitysmuodoksi joko maalämpöä (55%) tai ilma-vesilämpöpumppua (40%).

Ilma-vesilämpöpumpun suosioon on 3 keskeistä syytä:

  • Maalämpöön porattava energiakaivo tai maaperään kaivettava maapiiri ei ole mahdollista kaikissa paikoissa, joten tällöin ilma-vesilämpöpumppu on hyvä vaihtoehto.

  • Ilma-vesilämpöpumppu on investointina merkittävästi pienempi. Kun puhutaan kodin rakentajalle esim. 15 000 (ilma-vesilämpö) tai 20 000 – 25 000 (maalämpö) euron investoinnista, kustannuksella on ilman muuta merkitystä. Isommissa kiinteistökohteissa erot ovat vielä suurempia.

  • Ilma-vesilämpöpumpun tekniikka on kehittynyt nopeasti ja sen energiatehokkuus on lähes maalämmön tasoa.

Ilma-vesilämpöpumppuja on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia. Nykyisen järjestelmän rinnalle asennettavia ja päälämmönlähteitä. Silloin kun ilma-vesilämpöpumppu on päälämmönlähde, siinä on mukana oma varaaja jolla lämmitettän myös käyttövesi.

Maalämpö – invertteri tulee

Maalämpöpumput ovat olleet jo vuosikymmeniä markkinoilla, ja niiden suosio luotettavana energiansäästäjänä jo pitkään. Tekniikka ja laitteen tuottamat säästöt ovat jo käyttäjien tiedossa ja moni pitääkin maalämpöä lämpöpumppujen kuninkaana.

Maalämpöpumpputekniikka on kehittynyt vähitellen ja muutamaan vuoteen mitään isompia muutoksia ei ole tunnut. Viime vuotta pidetään inverter-tekniikan läpimurtovuotena. Inverter on kehitetty ilmalämpöpumppuihin jo 1980-luvulla, mutta maalämpöön se on tullut vasta nyt.

Invertteri-tekniikka tarkoittaa käytännössä sitä, että laite pystyy säätelemään lämmöntuottoa tarkemmin kuin perinteinen on-off laitteisto. On-off tekniikassa kompressori käy joko täysillä tai sitten ei ollenkaan. Invertteri-tekniikalla varustetussa laitteessa kompressori käy mahdollisimman optimaalisella teholla ja näin saavutetaan myös pienempi sähkönkulutus.

Invertteri-tekniikalla varustetut maalämpöratkaisut ovat hieman kalliimpia kuin perinteiset on-off järjestelmät. Se johtuu kahdesta syystä, jotka on hyvä tiedostaa hankintaa tehtäessä.

  • Inverter-tekniikan energiatehokkuudesta johtuen energiakaivo on yleensä syvempi kuin tavallisella maalämpöpumpulla

  • Inverter-tekniikka on hieman kalliimpaa

Maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu ovat kumpikin loistavia energiansäästäjiä. Mutta minkälaisiin kohteisiin ne sopivat ja mitä eroja niissä on?

Olit sitten uusimmassa nykyistä lämmitystä tai rakentamassa uutta kotia, saat oppaan avulla hyödyllistä tietoa maalämmön hankkimisesta.

Slider

Ilmalämpöpumput – ympäristöarvot korostuvat

Ilmalämpöpumppujen suosio räjähti taas viime kesän helteillä ja monella maahantuojalla laitteet loppuivat kesken ja seuraavat laitteistot saatiin hyllyyn vasta alkutalvesta. Tästä syystä ilmalämpöpumppuja asennetaan poikkeuksellisen paljon läpi talven. Tammikuun hiljaisesta hetkestä ei ole tietoakaan.

Ilmalämpöpumpuissa merkittävin muutos on ollut kylmäaineen muuttuminen (R410 >> R32). Se ei sinänsä vaikuta laitteen energiatehokkuuteen, mutta kylmäaine on huomattavasti ympäristöystävällisempää.

Uuden R32 kylmäaineen GWP-luku (global warming potential) on noin kolme kertaa pienempi kuin vanhemman kylmäaineen. GWP-luvulla verrataan aineen ilmastonlämpenemisvaikutusta verrattuna hiilidioksidipäästöihin (CO2).

Uudesta kylmäaineesta on hyvä tietää, että:

  • Käyttäjälle uudet ilmalämpöpumput ovat ympäristöystävällisempiä kylmäaineen suhteen.
  • Oikein asennettu laite ei päästä kylmäaineita pois suljetusta kierrosta. Eli ympäristön kannalta enempi on merkitystä sillä, että laite on oikein asennettu.
  • Kun vanha laite puretaan pois, kylmäaine ajetaan ulkoyksikölle ja viedään kierrätykseen. Siksi laitteen purkaminen pitää jättää aina kylmäalan ammattilaiselle, jolla on lakien vaatima ammattitaito.

Yksi merkittävä piirre ilmalämpöpumppumarkkinassa on halpaversioiden tulo markkinoille. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että mikä on laitteen tuottama lämpö esim. -10 tai -15C pakkasella. Tässä on todella suuria eroja nykyään, ja erot tuntuvat vain suurentuvan.

Vain osa valmistajista on testauttanut laitteet Suomen olosuhteissa ja heillä on testitulokset saatavilla. Pelkkään esitteen +7C:ssa annettuun SCOP-arvoon ei voi siis luottaa. Se ei ole tae siitä että laite säästää energiaa Suomen olosuhteissa.

Olit sitten uusimmassa nykyistä lämmitystä tai rakentamassa uutta kotia, saat oppaan avulla hyödyllistä tietoa ilmalämpöpumpun hankkimisesta.

Olit sitten uusimmassa nykyistä lämmitystä tai rakentamassa uutta kotia, saat oppaan avulla hyödyllistä tietoa maalämmön hankkimisesta.

Slider

Lämpöpumput hybridi-järjestelmänä

Perinteisesti maalämpöpumput ja ilma-vesilämpöpumput on mitoitettu päälämmönlähteeksi, jolloin päästään kokonaan eroon vanhasta lämmitysjärjestelmästä.

Hybridi-lämpöpumppu-ratkaisussa vanha järjestelmä jätetään päälämmönlähteeksi ja uusi lämpöpumppujärjestelmä toimii energiansäästäjänä. Ilmalämpöpumput ovat aina toimineet hybridi-ratkaisuna, koska kovilla pakkasilla laitteisto ei voi ottaa ulkoilmasta enää tarpeeksi energiaa.

Myös maalämpöpumppuja ja ilma-vesilämpöpumppuja on asennettu isommissa kiinteistökohteissa jo pidempään hybridi-järjestelmäksi. Nyt trendi on kasvanut myös kotitalouksissa.

Hybridi-järjestelmän etuja ovat:

  • Voidaan hyödyntää vanha toimiva lämmitysjärjestelmä jolla on vielä käyttöikää jäljellä (öljy, sähkö, puu)
  • Hybridijärjestelmään voidaan liittää myöhemmin esimerkiksi aurinkopaneelit tai biopolttoaine jotka kehittyvät kovaa vauhtia

Kiinteistöjen lämpöpumppuratkaisut yleistyvät vauhdilla

Palvelurakennusten, teollisuuden tilojen, liikerakennusten, kerrostalojen ja rivitaloyhtiöiden lämpöpumppuratkaisut ovat lisääntyneet vauhdikkaasti. Tähän on monta syytä.

Kerrostaloissa erityisesti poistoilman hukkalämpöä talteenottavat lämpöpumput ja maalämpöpumput lisääntyvät edelleen. Moni siirtyy kokonaan pois kaukolämmöstä, mutta myös hybridiratkaisut tulevat lisääntymään.

Rivitaloissa, teollisuuden tiloissa, palvelurakennuksissa ja liikerakennuksissa maalämpöpumppu- ja ilma-vesilämpöpumppuratkaisut ovat lisääntyneet todella vauhdikkaasti.

Miksi kiinteistöjen omistajat valitsevat lämpöpumpun yhä useammin energiansäästäjäksi? Tähän on 2 selkeää syytä:

  • Uudet liiketoimintakonseptit, joissa ostajan ei tarvitse investoida ratkaisuun. Kiinteistön omistaja saa modernisoitua järjestelmän jopa ilman investointia. Näissä konsepteissa merkittävää on se, että yritys tai omistaja hyötyy usein säästöistä heti kun laitteet on asennettu.
  • Ilma-vesilämpöpumpuissa ja ilmalämpöpumpuissa markkinoille on tullut lämpöpumppujärjestelmiä jotka sopivat myös tuhansien neliöiden kiinteistöihin, sekä esimerkiksi ns. likaisiin tiloihin, kuten teollisuuden halleihin.
  • Investoidun pääoman tuotto on lämpöpumpuissa todella merkittävä, jopa yli 20%. Uudet konseptit mahdollistavat sen riskittömästi.

Lämpöpumppujen ilmastovaikutukset nousevat yhä merkittävämpään rooliin

Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, lämmityksen merkitys on Suomessa todella isossa roolissa. Yhä useampi kodin tai kiinteistön lämmittäjä näkee merkittävänä sen että lämpöpumpulla vähennetään henkilökohtaista tai yrityksen hiilijalanjälkeä (Motiva tutkimukset 2018). Lue lista parhaista energiansäästökeinoista, joilla pienennät hiilijalanjälkeäsi. 

Jos asiaa halutaan konkretisoida, niin esimerkiksi maalämpöpumpun hankkiminen öljylämmityskohteeseen vähentää joka vuosi yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä, kuin olisit ajamatta henkilöautolla yhden vuoden ajan.

  • Öljynkulutus 2 000 litraa >> noin 1,5 henkilöauton verran
  • Öljynkulutus 4 000 litraa >> noin 3 henkilöauton verran
  • Öljynkulutus 10 000 litraa >> noin 7 henkilöauton verran

*Tässä vertailussa käytetään henkilöautoa, jossa hiilidioksidipäästöt ovat samat kuin keskimäärin vuonna 2018 henkilöautoissa (164,6 g/km). Autolla on oletettu ajettavan 20 000 km vuodessa.

Lataa ilmainen opas: Ilma-vesilämpöpumppu vai maalämpöpumppu? >>

Jos olet kiinnostunut lämpöpumpun hankinnasta, asiantuntijamme auttaa mielellään valitsemaan sopivan järjestelmän. Pyydä tarjous tästä >>