X

Artikkelit

Kiinteistöjen energiatehokkuus 2020 – trendit, uhkat ja mahdollisuudet

Mihin globaali epävarmuus sekä kansainvälinen ja kotimainen politiikka ajavat kiinteistöjen energiatehokkuutta? Mitkä ratkaisut ovat järkevimpiä kiinteistön omistajalle, kun katsotaan seuraavaa 10 vuoden jaksoa?

Näihin asioihin syvennymme tässä artikkelissa. Lopusta löydät myös 7 vinkkiä kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi.

Kun mietitään kiinteistöjen energiatehokkuutta, on hyvä ymmärtää kokonaiskuva siitä, miten kiinteistöjen kuluttama energia tällä hetkellä tuotetaan Suomessa.

SÄHKÖN KULUTUS JA TUOTANTO

Sähkön kokonaiskäytöstä meni vuonna 2018 noin 47% teollisuuteen. Loppu kulutuksesta jakaantui asumiseen ja maatalouteen (28%) sekä palveluihin ja  rakentamiseen (22%).

Suurin osa sähköstä tuotettiin vuonna 2018 ydinvoimalla (32%), vesivoimalla (19%) ja biomassalla (19%). Kivihiilellä, maakaasulla ja turpeella tuotettiin 20% sähköstä. Vain 0,2% tuotettiin aurinkovoimalla. Onkin mielenkiintoista nähdä, mihin aurinkovoiman tuotantomäärä kasvaa tulevaisuudessa?

Kaikesta tuotetusta energiasta 26% kuluu rakennusten lämmitykseen. Lämmitys on näin ollen todella merkittävä osa energiankulutuksen kokonaisuutta Suomessa. Se on suurin asia johon kiinteistön omistaja voi vaikuttaa teollisuuden ja liikenteen ohella.

LÄMMÖN TUOTANTO

Rakennusten kuluttamasta lämmitysenergiasta tuotetaan 46% kaukolämmöllä ja 17% sähköllä. Lämpöpumput ovat seuraavaksi suurin lämmön tuottaja.

Lähes miljoona asennettua lämpöpumppua tuottaa jo 15% lämmöstä rakennuksiin. On hyvä ymmärtää että lämpöpumput käyttävät sähköä, mutta noin 2-3 kertaa vähemmän  kuin suoraa sähkölämmitys. Ilman lämpöpumppuja sähköä käytettäisiin merkittävästi enemmän.

Lue lisää lämpöpumpuista:

  1. Ilmalämpöpumput (n. 30 % säästöt energiankulutuksessa)
  2. Ilma-vesilämpöpumput (n. 40 % – 70 % säästöt energiankulutuksessa)
  3. Maalämpöpumput (n. 50 % – 80 % säästöt energiankulutuksessa)

Mikä lämpöpumppu on milloinkin paras?

Lue lämpöpumppujen trendeistä täältä.

→ Lue lämpöpumppujen trendeistä

EU:N ENERGIA JA ILMASTOPOLITIIKKA

Euroopan Unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään -40% vuoden 1990 tasosta. Tämä pystytään saavuttamaan mm. parantamalla energiatehokkuutta 27% verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehityspolkuun. Se on todella merkittävä lukema ja kansallisella tasolla sen eteen on tehtävä muutoksia todella monessa kiinteistössä.

SUOMI EDELLÄKÄVIJÄNÄ

”Suomi aikoo saavuttaa hiilineutraaliuden jo vuoteen 2045 mennessä. Olemme myös päättäneet luopua hiilen käytöstä energiantuotannossa vuodesta 2029 eteenpäin”, totesi Suomen presidentti Sauli Niinistö Pekingin ilmastoseminaarissa 14.1.2019 (Lähde: Tasavallan Presidentin kanslia).

Suomi on muiden Pohjoismaiden rinnalla asettanut energiatehokkuuden tavoitteet korkealle ja se näkyy sekä nykyisessä että tulevissa hallitusohjelmissa.

KAUKOLÄMPÖ JA SIIHEN LIITTYVÄ SÄHKÖNTUOTANTO

Kuten artikkelissa aikaisemmin mainittiin, kaukolämmöllä on todella merkittävä osuus sähkön ja lämmön tuottajana. Kaukolämmöstä 90,1% tuotetaan polttoaineilla, kuten maakaasu, hiili, turve, öljy, puu ja muut biomassat. 9,1% tuotetaan ottamalla lämpöä talteen ja hyödyntämällä lämpöpumpputeknologiaa.

Kaukolämpöyhtiöiden suuri haaste on jo nyt, ja tulee olemaan tulevaisuudessa, hiilivapaan energian tuotanto. Miten se tuotetaan ja voidaanko hyödyntää nykyisiä verkostoja, vai siirtyykö tuotanto hajautetumpiin yksiköihin?

ENERGIAN HINNAN KEHITYS

Kaukolämmön keskihinta on lähes tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana 2008-2018.

Sähkön hinta on noussut noin vain 20% viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta sähkövero on noussut noin 300% ja siirtohinnat noin 200%. Siitä huolimatta sähkön kokonaishinta on vain noin puolet verrattuna kalleimpiin sähkönhintoihin Euroopassa.

Pystytäänkö pohjoismaissa tuottamaan tulevaisuudessakin edullista sähköä vai nouseeko sähkön hinta verotuksen ansiosta jopa samalla tasolle kuin Keski-Euroopassa?

MIHIN ENERGIAPOLITIIKKA ON MENOSSA?

Kun mietitään meitä suomalaisia kiinteistön omistajia, olemme saaneet aika vapaasti käyttää haluamaamme lämmitysmuotoa. Tällä hetkellä on jo kuitenkin puututtu esimerkiksi öljyn verotukseen. Myös öljykenttien haltijoiden kesken käyty valtataistelu aiheuttaa epävarmuutta energian hinnoissa.

Lämpöpumppujen määrä rikkoo Suomessa ihan näillä hetkillä miljoonan. Määrän kasvua on lisännyt erityisesti laitteiden energiatehokkuus verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin. Lämpöpumppujen asennuksia tuetaan edelleen myös yhteiskunnallisesti ja investointitukia on saatavilla teollisuuden kiinteistöihin.

→ Lue lämpöpumppujen trendeistä

Päästökauppa nostaa teollisuuden ostaman sähkön hintaa. Arvio hintojen noususta on jo 20-30% lähivuosina. Myös sähkölaskuun lisätty tehomaksu aiheuttaa harmaita hiuksia sekä pienien että isojen kiinteistöjen lämmityksessä.

Miten kiinteistö kyetään lämmittämään ilman kovien pakkasten aiheuttamia sähkönkulutuksen piikkejä?

MITEN KIINTEISTÖJEN ENERGIA TUOTETAAN 2020-LUVULLA?

Vaikka sähköautot eivät kovin paljon liity kiinteistöjen omistamiseen, trendit Suomessa ovat mielenkiintoisia ja niissä on yhtymäkohtia kiinteistöjen lämmitykseen.

Täyssähkökiinteistön omistaminen on noloa, mutta täyssähköauton omistaminen trendikästä. Norjassa sähköautojen lisääntymistä on tuettu ja yli puolet uusista henkilöautoista on täyssähköautoja (OFV, 1.7.2019).

Suomessa sähköautoja ei ole vielä tuettu niin paljon ja hinnat ovat vielä sen verran kovia että täyssähköautojen määrä on vasta tuhansissa. Sen sijaan hybridien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Myös tulevaisuuden lämmityksessä hybridien lisääntyminen on jo nähtävissä. Miksi hyväkuntoisia öljykattiloita kannattaisi viedä kaatopaikalle? Niillä voidaan esimerkiksi hoitaa kovimmat pakkaspiikit ja antaa lämpöpumppujen toimia energiansäästäjinä rinnalla. Näin voidaan estää lämmityksestä aiheutuvat tehontarpeen piikit, mikä näkyy myös lämmityslaskuissa.

Biopolttoaineet voivat olla tulevaisuudessa öljyn korvaaja. Tällöin nykyiset kattilat voidaan virittää ekologiseksi lämmönlähteeksi.

Vaikka aurinkoenergian hyödyntäminen on vasta alussa, sen kasvu on nopeaa. Sen tuottamalla sähköllä voidaan esimerkiksi hoitaa energiatehokkaasti kiinteistöjen viilennys, hyödyntämällä energia viilentämiseen lämpöpumpuilla. Viilennykseenhän suomalaisissa kiinteistöissä ei olla varauduttu ja se on huomattu edellisten kesien aikana.

Myös pienempien paikallisten energiantuotantoyksiköiden määrä tullee lisääntymään lähitulevaisuudessa. Näin päästään eroon hävikistä mikä syntyy kun energiaa siirretään pitkiä matkoja voimalasta energiaa tarvitsevaan kiinteistöön.

7 VINKKIÄ KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 2020-LUVULLA

LÄMMITYS – Lämmitykseen löytyy monia energiatehokkaita ratkaisuja. Esimerkiksi lämpöpumpuilla voidaan poistaa lämmityslaskusta usein yli 50%. Se on isoissa kiinteistöissä tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Lue lisää lämpöpumpuista:

  1. Ilmalämpöpumput (n. 30 % säästöt energiankulutuksessa)
  2. Ilma-vesilämpöpumput (n. 40 % – 70 % säästöt energiankulutuksessa)
  3. Maalämpöpumput (n. 50 % – 80 % säästöt energiankulutuksessa)

VALAISTUS – Vanhan valaistuksen vaihtaminen LED-valaistukseen on yksi nopeimpia ja kustannustehokkaimpia tapoja vähentää kiinteistön sähkönkulutusta. Säästöt ovat usein helposti yli 50% sähkönkulutuksesta.

ILMANVAIHDON-, JÄTE- JA HUKKALÄMPÖJEN TALTEENOTTO – Teollisuuden tuotannossa ja prosesseissa sekä liiketiloissa ja asunnoissa syntyvän lämmön talteenotto ennen ilman poistumista ulos on nykyään helposti toteutettavissa ja siihen on jo kehittyneitä lämpöpumppuratkaisuja. Esimerkiksi vanhemmissa kerrostaloissa on päästään helposti 30-50% lämpöenergian säästöihin.

ENERGIAN VARASTOINTI – Energian varastointi kehittyy nopeasti ja tämän tiimoilta tullaan ottamaan 2020-luvun aikana mullistavia kehitysaskelia. Esimerkiksi aurinkoenergian varastointi on vielä ollut vähän haasteellista akkuteknologian kalleudesta johtuen.

ÄLYKÄS OHJAUS – Eri tilat tarvitsevat erilaisia lämpötiloja ja siksi automaattisella tilakohtaisella ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

LOISTEHON KOMPENSOINTI – Monet kulutuslaitteet (moottorit, kondensaattorit, muuntajat, valaistus) tarvitsevat pätötehon lisäksi loistehoa. Loistehon vuoksi verkot on mitoitettava järeämmiksi ja energiayhtiöt perivät aiheutuneet kustannukset kiinteistön omistajilta. Loisteho voidaan myös kompensoida pois ja näin saada energiankustannukset merkittävästi pienemmäksi.

ERISTYS – Erityisesti vanhempien kiinteistöjen lämmitysenergiasta iso osa voi poistua huonosti eristettyjen seinien ja kattojen sekä ilmanvuotojen kautta. Jos kiinteistöjä remontoidaan, myös eristäminen on yksi vaihtoehto energiatehokkuuden parantamiseksi.