Ympäristön hyvinvointi ja energiansäästö ovat jokaisen meidän vastuulla

Yksittäisten ihmisten lisäksi ilmastonsuojelussa tärkeässä roolissa ovat myös yksityiset teollisuus- ja liikekiinteistöjen omistajat sekä vanhenevien asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja tekniset isännöitsijät.

Suurin osa maailman valtioista suhtautuu ilmastonmuutokseen sen vaatimalla vakavuudella. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti kuitenkin kesäkuun 2017 alussa, että maa irtaantuu 195 maata yhdistäneestä Pariisin ilmastosopimuksesta. Vaikka Trump korostaa, että Yhdysvallat jatkaa ilmastonmuutoksen torjumista, päätös horjuttaa merkittävästi kansainvälistä ympäristönsuojelurintamaa.

“Säästöpotentiaali on valtava, koska Suomessa noin 300 000 kiinteistöä lämpenee edelleen energiatehottomalla öljy- tai sähkölämmityksellä.”

Ilmastonmuutoksen hidastamisessa yksi merkittävimmistä tekijöistä on hiilidioksidipäästöjen hillitseminen. Ruotsi ja Suomi ovat tavoittelemassa hiilineutraaliutta maailman ensimmäisinä valtioina vuoteen 2045 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä. Tavoite on hyvä, mutta kuinka realistista tavoitteeseen pääseminen on?

Suomessa yksittäisellä kuluttajalla iso rooli

Tehokkaimmin tavoitetta edistetään lainsäädännöllä ja erilaisilla kannustimilla. Ruotsi on kannustanut edelläkävijänä asukkaitaan ympäristöystävälliseen elämäntapaan jo pitkään. Esimerkiksi hiilidioksidia merkittävästi vähemmän tuottavissa, energiatehokkaissa lämmitysratkaisuissa Suomi on noin 10 vuotta naapurimaataan jäljessä. Siksi meillä yksittäisen kuluttajan ja yritysten ratkaisut ovat merkittävämmässä roolissa kuin Ruotsissa.

Yksittäisten ihmisten lisäksi tärkeässä roolissa ovat myös yksityiset teollisuus- ja liikekiinteistöjen omistajat sekä vanhenevien asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja tekniset isännöitsijät. Heillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten lämmitysjärjestelmät muutetaan ekologisemmiksi. Säästöpotentiaali on valtava, koska Suomessa noin 300 000 kiinteistöä lämpenee edelleen energiatehottomalla öljy- tai sähkölämmityksellä.

“Suomi on noin 10 vuotta naapurimaataan jäljessä. Siksi meillä yksittäisen kuluttajan ja yritysten ratkaisut ovat merkittävämmässä roolissa kuin Ruotsissa.”

Ympäristötietoisuus on muuttuneessa maailmassa yhä suurempi kilpailuetu. Erityisesti vientiin panostavat yritykset ovat huomanneet, että ympäristön huomioonottavat ratkaisut tuovat merkittävästi kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Mitä sinä ja minä voimme sitten tehdä?

Tärkeintä on selvittää, mitkä ratkaisut hyödyttävät aidosti ja parhaiten luontoa ja samalla kuluttajaa, taloyhtiötä tai yksittäistä yritystä. Yksi tehokkaimmista keinoista hiilijalanjäljen pienentämiseen on ekologinen ja uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävä lämmitysratkaisu.

Esimerkiksi vuonna 2016 asennetut 60 000 lämpöpumppua lisäsivät tutkitusti 0,6–0,8 TWh uusiutuvan energian käyttöä talojen lämmityksessä. Suomessa on tällä hetkellä jo yli 800 000 lämpöpumppua. Niiden avulla säästetään energiaa yli 5 terawattituntia vuodessa – mikä on yhtä paljon kuin yksi ydinvoimalaitos tuottaa energiaa vuodessa.

“Siirtyminen sähkölämmityksestä maalämpöön, vähentää vuodessa hiilidioksidipäästöjä yhtä paljon kuin henkilöauto tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 27 000 kilometrin ajon aikana.”

Lämpöpumppu on ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto uusissa pientaloissa ja ne korvaavat kovalla vauhdilla öljy- ja sähkö- ja kaukolämmitystä myös vanhoissa pientaloissa. Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput ovat myös alkaneet yleistyä. Kun kerrostaloon asennetaan poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutus vähenee jopa 50 %. Näiden ratkaisujen potentiaali on todella valtava. Yli 30 000 kerrostaloa päästää ilmanvaihdostaan yli 20-asteista poistoilmaa harakoille.

Käytännössä ekologisin teko, jonka yksittäinen ihminen voi elämänsä aikana tehdä, on hankkia omaan kotiin lämpöpumppu. Esimerkiksi siirtyminen sähkölämmityksestä maalämpöön, vähentää vuodessa hiilidioksidipäästöjä yhtä paljon kuin henkilöauto tuottaa hiilidioksidipäästöjä noin 27 000 kilometrin ajon aikana.

ESIMERKKILASKELMA:

Sähköntuotannon päästökerroin vuonna 2014 (Energiavirasto): 175,1g CO2 / kWh
2014 rekisteröidyt autot, CO2 päästöt keskimäärin (Autoalan keskusliitto): 128,4 g CO2 / km. Suorasta sähkölämmityksestä maalämpöön siirtyminen pienentää sähkönkulutusta esimerkkikohteessa 20 000 kWh, eli 20 000 * 175,1 = 3 502 000 grammaa CO2 päästöjä.Henkilöauto tuottaa saman verran päästöjä, kun sillä ajaa 3 502 000 / 128,4 = 27 274 km.

Lähteet: Autoalan keskusliitto, Suomen lämpöpumppuyhdistys ja Energiavirasto

Näin pienennät hiilijalanjälkeäsi! Esittelyssä kodin parhaat energiasäästökeinot >>

Näin säästät jopa 50 % hallin tai varaston lämmityskuluissa! Lue artikkeli >>

Maalämpö tuo suurimmat säästöt, mutta kenelle se sopii? Lue artikkeli >>

Mikä ilmalämpöpumppu sinulle sopii? Kokeile ilmalämpöpumppuvalitsinta >>