Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus – Kannattaako järjestelmän hankinta?

Ilma-vesilämpöpumppu on yleistynyt merkittävästi suomalaisten lämmitysratkaisuna, mutta moni pohtii sen sähkönkulutusta ja kustannustehokkuutta. Kuinka paljon ilma-vesilämpöpumppu kuluttaa sähköä eri olosuhteissa? Millaisia säästöjä se voi tuoda verrattuna muihin lämmitysmuotoihin? Miksi lämpöpumppu on niin suosittu lämmitysratkaisu Suomessa? Näihin kysymyksiin saat vastaukset tässä artikkelissa!
Ilma-vesilämpöpumppujen sähkönkulutukseen liittyy luonnollisesti monia muuttujia, mutta sähkönkulutusta voidaan arvioida tietyillä periaatteilla. Ilma-vesilämpöpumppu käyttää sähköä toiminnan ylläpitämiseen, mutta samalla se kerää ilmasta moninkertaisesti lämpöenergiaa sähkönkulutukseen verrattuna.
Ensisijaisen tärkeää ilma-vesilämpöpumppujen sähkönkulutuksen näkökulmasta on laitteen oikea mitoitus asennettavaan kohteeseen.
Alimitoitetun ilma-vesilämpöpumpun kapasiteetti ei riitä tehokkaaseen lämmitykseen, jonka vuoksi sähkönkulutus kasvaa. Myöskään järjestelmän ylimitoitus ei ole suositeltavaa katkonaisen, laitetta rasittavan toiminnan vuoksi.
Ilma-vesilämpöpumpun oikea mitoitus – sähkönkulutuksen A ja O
Ilma-vesilämpöpumpun mitoituksessa huomioitavia tekijöitä ovat:
- Talon koko ja lämmöntarve – tilavuus on tärkeä tekijä
- Talon eristys – hyvä eristys vähentää energiankulutusta merkittävästi
- Muut lämmönlähteet – esimerkiksi varaava takka tai ilmalämpöpumppu
- Käyttöveden kulutus
- Sijainti ja pakkaspäivien määrä
Vanhoissa taloissa ilma-vesilämpöpumpun oikeaan mitoitukseen tärkeä avainluku on tieto aikaisemmasta energiantarpeesta. Uudiskohteissa tärkeää on tietää tarkka laskennallinen energiantarve.
Asiantuntijamme LämpöYkkösellä osaavat mitoittaa ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän tarpeesi mukaan oikein, jolloin sähkönkulutus pysyy minimissä ja hyötysuhde saadaan maksimoitua.

Ilma-vesilämpöpumpun osatehomitoitus vai täystehomitoitus?
Ilma-vesilämpöpumpun oikea mitoitus vaikuttaa suoraan sähkönkulutukseen, lämmityskustannuksiin ja järjestelmän tehokkuuteen. Omakotitaloihin voidaan valita joko osateho- tai täystehomitoitettu järjestelmä riippuen kiinteistön tarpeista ja lämmitystavoista.
Osatehomitoitus – hybridijärjestelmä pienentämään energiakuluja
Monissa kohteissa ilma-vesilämpöpumppu voidaan asentaa vanhan, kuten öljylämmitysjärjestelmän rinnalle, jolloin kyseessä on hybridijärjestelmä. Tämä on kustannustehokas tapa pienentää lämmityskuluja, sillä ulkolämpötilan alittaessa noin -20 astetta, vanha lämmitysjärjestelmä ottaa automaattisesti vastuun lämmityksestä.
Miksi hybridijärjestelmä voi olla järkevä ratkaisu?
- Jos omakotitalossa on vielä hyväkuntoinen öljylämmitysjärjestelmä, ilma-vesilämpöpumppu voidaan asentaa sen rinnalle.
- Sähkövastuksen käyttö vähenee, kun muut lämmönlähteet tukevat lämmitystä huippupakkasilla.
- Kovilla pakkaspäivillä vanhan järjestelmän, kuten öljyn hinta voi olla sähköä halvempaa.
- Toimii yhdessä muun lämmitysjärjestelmän kanssa (esim. varaava takka tai ilmalämpöpumppu).
Oletko miettinyt voisiko hybridijärjestelmä olla sinulle oikea ratkaisu? Pyydä ilmainen kartoitus!
Täystehomitoitus – kun halutaan täysin päivitetty lämmitysratkaisu
Täystehomitoitettu ilma-vesilämpöpumppu on suunniteltu pääasialliseksi lämmönlähteeksi, jolloin vanhaa järjestelmää ei jätetä paikoilleen.
Milloin täystehomitoitus kannattaa?
- Kun halutaan täysin uusi päälämmitysjärjestelmä ilman vanhan lämmitysjärjestelmän tukemista.
- Kun halutaan siirtyä täysin fossiilivapaaseen lämmitysratkaisuun
Sähkönkulutus optimoidaan, kun laite toimii mahdollisimman suurella hyötysuhteella.
Asiantuntijamme LämpöYkkösellä osaavat opastaa sinua oikean ratkaisun löytämiseen. Ota yhteyttä!
Mikäli haluat vielä suuremman hyödyn lämmitysenergian tuotannostasi, ota huomioon myös ilmalämpöpumpun asentaminen uuden ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän ohelle. Lue artikkelimme ilmalämpöpumpun sähkönkulutuksesta ja hyödyistä.
Esimerkkikaavio ilma-vesilämpöpumpun lämpöenergian tuotannosta ja sähkönkulutuksesta
Alla olevassa esimerkissä on alustava mitoituslaskelma Jyväskylään 1990-luvulla valmistuneen 150m² saneeratun omakotitalon ilma-vesilämpöpumpun lämmöntuotannosta vuorokausi-, sekä kuukausikohtaisesti.
Laskelman mukaan suorasähköllä toimineen omakotitalon alkuperäinen sähkönkulutus oli noin 24 000 kWh/vuosi. Jos kohteeseen asennetaan täystehomitoitettu ilma-vesilämpöpumppu, arvioitu sähkönkulutus on enää noin 7800 kWh/vuosi. Tämä tarkoittaa yli kolminkertaista säästöä sähkönkulutuksessa. Mikäli kyseessä olisi uudiskohde, arvioitu ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus olisi vielä pienempi: noin 5000-6000 kWh.
*Kaaviot on laskettu Hedias -laskentasovelluksella.

Kaavio 1. Ilma-vesilämpöpumpun lämmöntuotanto vuorokausikohtaisesti

Lämpöpumppujen määrän kasvu Suomessa ja niiden ylivoimainen energiatehokkuus sähkönkulutuksessa
Lämpöpumppujen käyttö on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2020 lämpöpumppujen osuus Suomen asumisen lämmitysenergiasta oli 12,4%, ja vuonna 2023 jo 16,7%, mikä tarkoittaa 35% kasvua kolmessa vuodessa. (Tilastokeskus, 2024.) Vuoteen 2023 mennessä Suomeen oli asennettu jo 1,45 miljoonaa lämpöpumppua. Tämä on eniten lämpöpumppuja per 1000 kotitaloutta kohden verrattuna muuhun Eurooppaan. (STT Info, 5.5.2023.)
Tämä kehitys osoittaa sen, että lämpöpumppujen, kuten ilma- vesilämpöpumppujen suosio kasvaa jatkuvasti, Nykyaikaiset, tehokkaat järjestelmät, kuten ilma-vesilämpöpumput korvaavat vanhempia lämmitysjärjestelmiä vähentäen sähkönkulutusta ja asumisesta aiheutuvia ympäristöpäästöjä,
Suomen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 lämpöpumput tuottivat Suomessa 16,7% koko 63 TWh asuinenergian tarpeesta. Tästä 16,7% lämpöpumppujen tuottamasta energiaosuudesta jopa 78% oli nettoenergiaa.
Lämpöpumpuilla on siis suuri merkitys sähkönkulutuksen ja sitä kautta päästöjen vähenemiseen. Esimerkiksi suoran sähkölämmityksen hyötysuhde on 1:1, kun ilmavesilämpöpumpuilla saadaan 3-4 -kertaisia hyötyjä.
Heräsikö lisäkysymyksiä? Lue artikkelimme, jossa vastaamme 20 yleisimpään kysymykseen ilma-vesilämpöpumpuista.
Ilma-vesilämpöpumppuun sijoittaminen ei ole vain palvelus itsellesi, mutta myös koko yhteiskunnalle. Pienentämällä sähkönkulutusta vaikutat ympäristöömme positiivisesti. Lisäksi se on myös iso askel kohti omavaraisuutta!

Tiivistelmä artikkelista:
Ilma-vesilämpöpumpun oikea mitoitus: Oikea mitoitus varmistaa energiatehokkaan toiminnan, minimoi sähkönkulutuksen ja optimoi lämpöpumpun suorituskyvyn eri olosuhteissa.
Ilma-vesilämpöpumpun osatehomitoitus vai täystehomitoitus: Hybridijärjestelmässä vanhasta hyötyy, kun taas täystehomitoitus tarjoaa täysin uuden lämmitysratkaisun.
Ilma-vesilämpöpumpun säästöpotentiaali: Ilma-vesilämpöpumpulla voi saada 3-4 -kertaisen säästön sähkönkulutuksesta verrattuna esim. suorasähkölämmitykseen.
Lämpöpumppujen määrän kasvu – ylivoimainen energiatehokkuus Suomessa: Lämpöpumppujen Suomessa tuottama nettoenergia oli jo 2023 yli 8TWh. (Tilastokeskus, 2024).