Viilennyksestä standardi?
Suomalainen on merkillinen otus. Kesällä sillä on liian kuuma – ja talvella liian kylmä. Ympäristötieteitä ja -teknologiaa opiskelleena olen päätynyt siihen johtopäätökseen että mitä ilmeisimmin se johtuu sekä vaihtelevista pohjoisista olosuhteista että siitä, että ihminen on tasalämpöinen nisäkäs. Meidän elimistömme vaatii että ruumiinlämpötilan on pysyttävä samana, satoi tai paistoi, kesällä ja talvella.
Siksi ei olekaan yllätys, että suomalaisissa kodeissa ja työpaikoilla on tällä hetkellä käytössä jo yli 400 000 ilmalämpöpumppua. Joka vuosi asennetaan noin 50 000 pumppua lisää. Suomalaisista sähkölämmitteisistä kodeista jo lähes kolmasosa lämpenee ja viilenee ilmalämpöpumpun avulla.
Ilmalämpöpumppu on jo vanha keksintö. Ensimmäinen sähkökäyttöinen laite kehitettiin amerikkailaiselle kuntosalille jo 1900 luvun alussa. Japanilaiset insinöörit kehittivät laitteesta ympäristöystävällisen ja energiaa säästävän laitteen 1970 luvulla. Paljon puhuttu ”uusi” invertteritekniikka siirrettiin ilmalämpöpumppuihin Toshiban insinöörien toimesta jo 1980-luvulla (katso video tästä linkistä). Siitäkin on siis aikaa jos yli 30 vuotta. Suomeen ensimmäiset viilennykseen tarkoitetut lämpöpumput jouduttiin asentamaan Helsingissä 1952 järjestettyjen kesäolympialaisten aikaan, kun amerikkalaiset sitä vaativat.
Ilmalämpöpumppu on oikea ihmelaite. Talvella se lämmittää ja kierrättää takan tuottamaa lämpöä ja kaiken lisäksi se pienentää lämmityskustannuksia. Kesällä se viilentää. Viilennys ei muuten ole kallista! Nykyaikaisella ilmalämpöpumpulla viilentäminen maksaa keskimäärin kokonaista 50 senttiä vuorokaudessa. Mielestäni se ei ole kallis hinta siitä mukavuudesta.
Myös työpaikoilla on herätty viilennyksen työtehokkuutta parantavaan voimaan. Olin eräänä kesäkuisena päivänä asiakkaani toimistotiloissa ja asiakas naureskellen sanoi että tämän kesän lämpötilaennätys on +58C asteen lämpötila. Arvasit jo varmasti että ilmalämpöpumput tilattiin siihen työpaikkaan aika pikaisesti. Tehokas ilmanvaihtokaan ei näissä tapauksissa auta ja usein ilmanvaihto on muutenkin puutteellinen yllättävän monissa toimistorakennuksissa. Yritäpä siinä työskennellä heikolla hapella ja lämpötilan noustessa lähelle tavallisen suomalaisen saunan lämpötiloja. Toinen hyvä esimerkki viilennyksen tarpeesta on Marttojen tapaus, joista löydät artikkelin tästä uutiskirjeestä.
Onneksi Suomessa jo työturvallisuuslaki määrää että työnantajan velvollisuutena on teknisin toimenpitein huolehtia siitä, että lämpötila työpaikalla pysyy alle +28°C, kun ulkoilman lämpötila on alle +25°C. Suositus työskentelylämpötilaksi on työn raskaudesta riippuen +17 – +25C.
Helsingin kesäolympialaisista on jo aikaa (ks. jutun alku) ja Suomessa on totuttu siihen, että autoissa viilennyslaitteisto alkaa olla jo enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Samoin liiketiloissa ja hotelleissa viilennys on vakiintunut ja asiakkaat osaavat vaatia viilennystä. Myös julkisissa tiloissa ja kodeissa viilennys on yleistymässä kovaa vauhtia. Jos vanhassa asunnossa on ollut ilmalämpöpumppu, se hankitaan myös uuteen asuntoon. Siksi pidänkin erittäin todennäköisenä, että 10 vuoden päästä viilennys alkaa olla jo standardi suomalaisissa kodeissa, kouluissa ja toimistoissa.
Jos siis olet hankkimassa itsellesi ilmalämpöpumppua viilennyskäyttöön, et ole ainut, me kaikki haluamme mukavuutta asumiseen!
Matti Perkkiö
Viilennysasiantuntija, LämpöYkkönen Oy
