Maalämpö toi kiinteistölle 70% säästöt, yli 80 000 € vuodessa
Kirkkonummella 1960-luvulla rakennetussa, 84 asunnon kerrostalossa öljyä kului lämmittämiseen 115 000 euron edestä vuodessa. Maalämpö toi siihen 80 000 euron säästön, yli 70 %. Asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä.
As Oy Kirkkonummen Harjun hanke toteutettiin LämpöYkkösen kanssa. Projektin aikana taloyhtiön hallitusta johtanut Viljo Savolainen kertoo näin:
-LämpöYkkönen teki kokonaisuutena parhaan tarjouksen, lisäksi vakuutuimme heidän osaamisestaan hankkeen suunnittelussa.
Varmistaa pysyvät säästöt
LämpöYkkönen teki TRT-testit, joilla varmistettiin että aiotulla kaivomäärällä ja mitoilla saadaan kallioperästä tarvittava lämpö koko asuntokantaan. – Tässä voikin asiaa tuntematon tehdä virheen, joka kostautuu, kertoo Viljo Savolainen.
– Maalämpöurakka voidaan saada hinnaltaan edullisemmaksi tinkimällä kaivojen mitoituksista tai määristä, mutta siitä tulee vahinkoa maalämmön hyötysuhteen heikkenemisenä ja säästöjen hupenemisena vuosien mittaan.
– Kalliimpaan sähköllä tuotettuun lämpöön täytyy turvautua enemmän, jos maalämpöurakassa on tingitty kaivojen mitoituksissa, kertoo LämpöYkköseltä aluepäällikkö Olli Göös. – Me haluamme taloyhtiön ja asukkaiden hyötyvän maalämmön säästöistä 20-30 vuoden ajan, hän jatkaa. Siksi korostamme oikein mitoitettujen kaivojen merkitystä. Ei liian vähän eikä liian matalia porakaivoja, mutta ei myöskään liian järeitä ratkaisuja.
Säästöä ja mukavuutta
Martti Kupari on As Oy Kirkkonummen Harjun hallituksen nykyinen puheenjohtaja. Hän kertoo, että hanke on jo nyt seitsemän kuukauden aikana säästänyt olennaisesti lämmityskuluja. Öljynkulutus loppui täysin hankkeen valmistuttua ja sähkönkin kulutus putosi murto-osaan. Säästöjä tulee 80 000 euroa joka vuosi!
Taloyhtiön uusi pannuhuone on nyt siisti ja hiljainen, maalämmön kompressorit hyrisevät rauhoittavasti ja oma sähkönsyötön mittari todentaa säästöt.
Taloyhtiön kauniista nurmikon peittämästä etupihasta ei todellakaan näy, että sinne on hiljattain porattu 21 kaivoa, syvyydeltään satoja metrejä kukin. Työn jäljet on peitetty täysin, nurmikenttä on nyt melkein kuin golfkentän griini.
– Itse poraaminenkaan ei kestänyt kauaa, yllättävän nopea ja hyvin hoidettu juttu oli se oli, kuten koko hankkeen käytännön toteutus, myhäilee Viljo Savolainen.
