X

#100faktaalämmityksestä

Faktat 28–38: Omakotitalon ilmanvaihto kuntoon – 10 faktaa ilmanvaihdosta

Yli puolet suomalaisista kärsii huonosta sisäilmasta. Lue vastaukset 10 ilmanvaihtoon liittyvään kysymykseen niin tiedät, miten voit parantaa oman kotisi ilmanvaihtoa ja sisäilman laatua.

1. Miten ilmanvaihto eroaa ilmastoinnista?

Ilmanvaihdon tehtävänä on viedä likainen sisäilma ja kosteus ulos ja tuoda puhdasta ulkoilmaa sisään. Jos sisäilmaa lisäksi kostutetaan tai jäähdytetään, kyseessä on ilmastointi. Ilmastointi toteutetaan yleensä lämpöpumpulla.

2. Mitä ilmanvaihtotapoja on olemassa?

Ilmanvaihtotapoja on kolme. Painovoimainen eli luonnollinen ilmanvaihto tarkoittaa, että ilma tulee sisään esimerkiksi ikkunan päällä olevasta ilmanvaihtoventtiilistä eli räppänästä. Likainen poistoilma poistuu samanlaisesta, mutta ylempänä sijaitsevasta räppänästä. Vanhoissa taloissa ilma voi poistua myös takan tai liesituulettimen kautta.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ulkoilmalle on samanlainen tuloventtiili kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa, mutta sisäilman poisto tapahtuu koneellisesti. Ilma voi poistua esimerkiksi liesituulettimen tai wc- tai märkätiloissa sähköllä toimivan puhaltimen avulla.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tapahtuu ulkoseinälle sijoitettavan ilmanvaihtokoneen ja kattorakenteisiin asennetun, jokaisessa huoneessa kulkevan ilmanvaihtoputkiston avulla. Nykyajan ilmanvaihtokoneet ottavat ilmasta lämmön talteen, joten laitteet säästävät myös energiaa.

Lasten ravinto- ja liikuntatottumuksista puhutaan usein, mutta tiedämmekö, millaista sisäilmaa lapset hengittävät? Makuuhuoneessa, jossa vietetään suurin osa kotonaoloajasta, ilmanvaihdon toimivuus ja raikkaan sisäilman saanti olisi erityisen tärkeää.

3. Mistä huonon ilmanvaihdon tunnistaa – ja mitä se aiheuttaa?

Huonosti toimivan ilmanvaihdon tunnusmerkkejä ovat ikkunoiden huurtuminen, tilojen vetoisuus, ruoan, viemärin, takan tai kellarin haju sekä ilman tunkkaisuus erityisesti makuu- ja pesutiloissa. Myös seinien rakoihin ilmestyneet tummat kohdat ovat merkki puutteellisesta ilmanvaihdosta – rakennus vetää korvausilmaa sisäänsä niistä, jos tuloilmaa ei saada hallitusti.

Huonosta ilmanvaihdosta aiheutuva korkea alipaine ja liian suuri hiilidioksidimäärä voivat aiheuttaa asukkaille päänsärkyä, väsymystä ja lisääntynyttä syketiheyttä. Pahimmillaan toimimaton ilmanvaihto voi aiheuttaa rakennukseen homeongelmiin johtavia kosteus- ja rakennevaurioita.

Yksi merkittävä ongelma on sisäilman korkea radonpitoisuus. Radon on hajuton radioaktiivinen jalokaasu, jota esiintyy kaikkialla Suomessa. Radon on tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja, johon menehtyy Suomessa vuosittain yli 300 ihmistä. Vanhoissa taloissa ilmanvaihdon tehostaminen on ensisijainen keino radonin torjumiseen.

4. Mikä on tyypillisin ilmanvaihto-ongelma?

Yksi keskeinen ilmanvaihto-ongelma on liian vähäinen raikkaan korvausilman saanti. Jos rakennus ei saa riittävästi ilmaa esimerkiksi liian vähäisten tai tukossa olevien tuloilmaventtiilien eli räppänöiden kautta, syntyy alipaine ja ilma alkaa kulkea sisään vääristä paikoista, kuten alapohjarakenteiden tai seinien ja katon liitosten kautta. Tämä rakenteiden kautta tuleva kostea, mikrobinen ja epäpuhdas tuloilma on merkittävä terveysriski sekä asukkaille että rakennukselle. Ongelma ei koske vain vanhoja taloja. Uudemmassakin kohteessa voi olla ikkunat, joiden venttiileistä tuleva ilmamäärä on vain 2–3 litraa, vaikka poistoilman taso voi olla 30 litran tasolla.

Osallistu laadukkaan maalämpö- ja ilmalämpöpumpun arvontaan >>

Joskus ilmanvaihto voi toimia myös väärinpäin, niin että poistoventtiilit toimivat tuloilmaventtiileinä. Tällöin ongelmaksi muodostuu kosteus, joka ei pääse poistumaan rakennuksesta kunnolla ja seurauksena voi olla kosteusvaurio tai homeongelma.

5. Mistä tietää, onko kyseessä ilmanvaihto- vai homeongelma?

Homeongelma voi syntyä rakenteellisesta syystä tai toimimattomasta ilmanvaihdosta. Hyväkään ilmanvaihto ei auta, jos talon rakenteissa on ongelmia – mutta toimivalla ilmanvaihdolla voi ehkäistä homeongelmien syntymistä. Home- ja ilmanvaihto-ongelmat aiheuttavat samantapaisia oireita, joten vasta tarkemmat tutkimukset osoittavat, kummasta ongelmasta on kyse.  

Rakennusten kosteusrasitus on kasvanut, kun vettä käytetään paljon enemmän kuin ennen. Jos ilmanvaihto on puutteellinen, osa kosteudesta päätyy kiinteistön rakenteisiin ja aiheuttaa kosteus- ja homevaurioita.

6. Millaisissa kohteissa ilmanvaihto-ongelmat ovat suurimmat?

Suomessa eniten ongelmia on vanhemmissa, koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa. Näissä selvästi yli puolet asukkaista kärsii erilaisista sisäilmaongelmista. Haitallisimpina sisäilmaongelmat koetaan 1990-luvun asunnoissa.

7. Mistä lisääntyneet ilmanvaihto-ongelmat johtuvat?

Taustalla vaikuttavat asumiseen ja rakentamiseen liittyvät muutokset. Esimerkiksi vettä käytetään nykyisin paljon enemmän kuin ennen. Tämä on lisännyt merkittävästi rakennusten kosteusrasitusta – ja jos ilmanvaihto on puutteellinen, osa kosteudesta päätyy kiinteistön rakenteisiin ja aiheuttaa kosteus- ja homevaurioita.

Myös energiatehokkuus, remontointi ja lisäeristäminen tiivistävät taloja ja huonontavat sisäilman luonnollista vaihtumista ja laatua. Jos vanhan talon energiatehokkuutta lisätään, on myös ilmanvaihtoa parannettava. Painovoimainen ilmanvaihto ei usein enää riitä, kun kohde on ilmatiiviimpi, eikä kosteus poistu enää niin hyvin.

8. Voiko ilmanvaihtoa parantaa kotikonstein?

Ensimmäinen asia, joka kannattaa tarkistaa on tuloilmaventtiilien kunto. On oleellista, että asuntoon tulee ilmaa yhtä paljon, kuin sitä lähtee ulos. Tuloilmaventtiilit ovat vanhoissa taloissa usein tukossa – ne on voitu tukkia esimerkiksi talvipakkasilla. Venttiilejä ei saisi sulkea koskaan. Niitä tulisi olla olohuoneessa, makuuhuoneissa sekä takka- ja työhuoneessa. Poistoventtiilit on oltava kosteissa tiloissa sekä säilytys- ja varastotiloissa. Ilman on päästävä liikkumaan myös asunnon sisällä. Tämän takia väliovien alla tulee olla noin 20 mm rako tai ovissa siirtoilmasäleiköt.

Haluatko asiantuntijavinkit ja faktasisällöt suoraan sähköpostiisi? Tilaa uutiskirje >>

Venttiilien riittävyys kannattaa tarkistuttaa alan ammattilaisella. Ammattilainen varmistaa myös sen, että tulo- ja poistoilmanvaihdon keskinäinen suhde on tasapainossa, jotta rakennukseen ei synny yli- tai alipainetta.

Jos kotona on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, laitteen äänitasoa kannattaa tarkkailla. Noussut äänitaso kertoo huollon tarpeesta tai järjestelmän tehon heikentymisestä. Ilmanvaihto kannattaa tarkistaa myös lämmitysremontin jäljiltä. Jos kodissa on siirrytty esimerkiksi puu–öljylämmityksestä kauko- tai maalämpöön, kannattaa huolehtia, että aiemmin painovoimaisen ilmanvaihdon moottorina toiminut savuhormi pidetään toimintakykyisenä – muuten talon ilmastointi voi merkittävästi heikentyä.

Markkinoille tullut, pientaloille suunnattu Flexit-ilmanvaihtojärjestelmä on uudenlainen kustannustehokas tapa painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamiseen. Tuotteita voi asentaa tilojen laajuudesta riippuen yksittäin, pareittain tai sarjaan.

9. Auttaako ikkunoiden vaihto ilmanvaihto-ongelmiin?

Ikkunoiden vaihto on hyvä tapa ilmanvaihdon päivittämiseen – varsinkin silloin, jos ikkunaremontti on edessä muutenkin. Kohteeseen kannattaa valita ikkunat, joiden yläreunoissa on tuloilmaräppänät. Niiden lisäksi huolehditaan poistoventtiileillä ja mahdollisesti koneellisella poistolla, että ilma pääsee vaihtumaan riittävän tehokkaasti.

10. Kuinka painovoimaista ilmanvaihtoa voi tehostaa?

Uusin kustannustehokas ratkaisu painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamiseen on Flexit-ilmanvaihtojärjestelmäJärjestelmä toimii käytännössä samalla tavalla kuin koneellinen ilmanvaihto, mutta se ei vaadi erillisiä putkistoja tai rakenteellista remonttia – ja on painovoimaista ilmanvaihtoa energiatehokkaampi. Laite nappaa poistoilmasta lämpöä talteen 70–80 % hyötysuhteella, kun muut markkinoilla olevat laitteet ottavat sisään kylmää sisäilmaa tai lämmittävät sen sähköllä. Pientalon painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen perinteisellä tavalla, eli koneellistaminen, maksaa noin 15 000 euroa. Flexit-ilmanvaihtojärjestelmä maksaa asennettuna noin 5 000–7000 euroa laitteiden määrästä riippuen. Yhden Flexit-laitteen ratkaisun autotalliin, mökille tai toimistotilaan saa minimissään noin 2 000 eurolla.

Lähteet:

  • Ikkunavalmistaja Tiivin ja Isännöintiliiton Kotitalo-lehden tilaama ja Tietoykkösen vuonna 2015 toteuttama tutkimus sisäilmaongelmien yleisyydestä ja vaikutuksista.
  • Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen selvitys asuntojen ilmanvaihto-ongelmista
  • Toimiiko kotisi ilmanvaihto -opas, Ilmakas
  • Wikipedia

 

Uusi ilmanvaihtoratkaisu pien- kerros tai rivitaloasukkaille! Lue artikkeli >>

Omakotitalon ahdistava kuumuus hävisi ja ilma raikastui. Katso video >>

Pientalon omistaja – nosta kotisi energialuokkaa, näitä hyötyjä saat! Lue artikkeli >>

Kiinnostuitko ilmanvaihto- viilennys- tai lämmitysratkaisuista? Ota yhteyttä >>