Siirry sisältöön

Lämpöpumppu trendit 2019 – Kodit ja kiinteistöt

Mitä uusia ominaisuuksia lämpöpumpuissa on? Mihin vuonna 2019 kannattaa kiinnittää huomiota lämpöpumpun hankinnassa? Mitä isoja trendejä on nähtävissä?

Lämpöpumppujen energiatehokkuutta hyödynnetään laajasti sekä kotitalouksissa että isommissa kiinteistöissä. Teollisuus, julkinen sektori, liiketilat ja majoitustilat ovat kiinteistöjä joissa saavutetaan jopa kymmenien tuhansien eurojen säästöjä vuositasolla.

Vuonna 2018 asennettiin yli 76 000 lämpöpumppua joka vastaa jo 15% Suomen asunto- ja palvelurakennuskannan lämmityksestä. Tammikuussa julkistetun SULPU:n tilaston mukaan lämpöpumppujen myynti nousi 22% vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017. Kaikkien lämpöpumpputyyppien määrät kasvoivat.

Nämä luvut kertovat siitä että lämpöpumppuihin luotetaan sekä energiansäästäjänä, viilentäjänä ja huolettomana lämmitysmuotona. Yhä useampi miettii myös ympäristönäkökulmaa.

Ilma-vesilämpöpumppu – suosio kasvaa

Ilma-vesilämpöpumppujen suosio on kasvanut jo useamman vuoden ajan. HSY:n Ilmastoinfon (2018) tekemään tutkimuksen mukaan lämmitystavan vaihtamista suunnittelevat vastaajat harkitsevat uudeksi lämmitysmuodoksi joko maalämpöä (55%) tai ilma-vesilämpöpumppua (40%).

Ilma-vesilämpöpumpun suosioon on 3 keskeistä syytä:

  • Maalämpöön porattava energiakaivo tai maaperään kaivettava maapiiri ei ole mahdollista kaikissa paikoissa, joten tällöin ilma-vesilämpöpumppu on hyvä vaihtoehto.

  • Ilma-vesilämpöpumppu on investointina merkittävästi pienempi. Kun puhutaan kodin rakentajalle esim. 15 000 (ilma-vesilämpö) tai 20 000 – 25 000 (maalämpö) euron investoinnista, kustannuksella on ilman muuta merkitystä. Isommissa kiinteistökohteissa erot ovat vielä suurempia.

  • Ilma-vesilämpöpumpun tekniikka on kehittynyt nopeasti ja sen energiatehokkuus on lähes maalämmön tasoa.

Ilma-vesilämpöpumppuja on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia. Nykyisen järjestelmän rinnalle asennettavia ja päälämmönlähteitä. Silloin kun ilma-vesilämpöpumppu on päälämmönlähde, siinä on mukana oma varaaja jolla lämmitettän myös käyttövesi.

Maalämpö – invertteri tulee

Maalämpöpumput ovat olleet jo vuosikymmeniä markkinoilla, ja niiden suosio luotettavana energiansäästäjänä jo pitkään. Tekniikka ja laitteen tuottamat säästöt ovat jo käyttäjien tiedossa ja moni pitääkin maalämpöä lämpöpumppujen kuninkaana.

Maalämpöpumpputekniikka on kehittynyt vähitellen ja muutamaan vuoteen mitään isompia muutoksia ei ole tunnut. Viime vuotta pidetään inverter-tekniikan läpimurtovuotena. Inverter on kehitetty ilmalämpöpumppuihin jo 1980-luvulla, mutta maalämpöön se on tullut vasta nyt.

Invertteri-tekniikka tarkoittaa käytännössä sitä, että laite pystyy säätelemään lämmöntuottoa tarkemmin kuin perinteinen on-off laitteisto. On-off tekniikassa kompressori käy joko täysillä tai sitten ei ollenkaan. Invertteri-tekniikalla varustetussa laitteessa kompressori käy mahdollisimman optimaalisella teholla ja näin saavutetaan myös pienempi sähkönkulutus.

Invertteri-tekniikalla varustetut maalämpöratkaisut ovat hieman kalliimpia kuin perinteiset on-off järjestelmät. Se johtuu kahdesta syystä, jotka on hyvä tiedostaa hankintaa tehtäessä.

  • Inverter-tekniikan energiatehokkuudesta johtuen energiakaivo on yleensä syvempi kuin tavallisella maalämpöpumpulla

  • Inverter-tekniikka on hieman kalliimpaa

Ilmalämpöpumput – ympäristöarvot korostuvat

Ilmalämpöpumppujen suosio räjähti taas viime kesän helteillä ja monella maahantuojalla laitteet loppuivat kesken ja seuraavat laitteistot saatiin hyllyyn vasta alkutalvesta. Tästä syystä ilmalämpöpumppuja asennetaan poikkeuksellisen paljon läpi talven. Tammikuun hiljaisesta hetkestä ei ole tietoakaan.

Ilmalämpöpumpuissa merkittävin muutos on ollut kylmäaineen muuttuminen (R410 >> R32). Se ei sinänsä vaikuta laitteen energiatehokkuuteen, mutta kylmäaine on huomattavasti ympäristöystävällisempää.

Uuden R32 kylmäaineen GWP-luku (global warming potential) on noin kolme kertaa pienempi kuin vanhemman kylmäaineen. GWP-luvulla verrataan aineen ilmastonlämpenemisvaikutusta verrattuna hiilidioksidipäästöihin (CO2).

Uudesta kylmäaineesta on hyvä tietää, että:

  • Käyttäjälle uudet ilmalämpöpumput ovat ympäristöystävällisempiä kylmäaineen suhteen.
  • Oikein asennettu laite ei päästä kylmäaineita pois suljetusta kierrosta. Eli ympäristön kannalta enempi on merkitystä sillä, että laite on oikein asennettu.
  • Kun vanha laite puretaan pois, kylmäaine ajetaan ulkoyksikölle ja viedään kierrätykseen. Siksi laitteen purkaminen pitää jättää aina kylmäalan ammattilaiselle, jolla on lakien vaatima ammattitaito.

Yksi merkittävä piirre ilmalämpöpumppumarkkinassa on halpaversioiden tulo markkinoille. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että mikä on laitteen tuottama lämpö esim. -10 tai -15C pakkasella. Tässä on todella suuria eroja nykyään, ja erot tuntuvat vain suurentuvan.

Vain osa valmistajista on testauttanut laitteet Suomen olosuhteissa ja heillä on testitulokset saatavilla. Pelkkään esitteen +7C:ssa annettuun SCOP-arvoon ei voi siis luottaa. Se ei ole tae siitä että laite säästää energiaa Suomen olosuhteissa.

Lämpöpumput hybridi-järjestelmänä

Perinteisesti maalämpöpumput ja ilma-vesilämpöpumput on mitoitettu päälämmönlähteeksi, jolloin päästään kokonaan eroon vanhasta lämmitysjärjestelmästä.

Hybridi-lämpöpumppu-ratkaisussa vanha järjestelmä jätetään päälämmönlähteeksi ja uusi lämpöpumppujärjestelmä toimii energiansäästäjänä. Ilmalämpöpumput ovat aina toimineet hybridi-ratkaisuna, koska kovilla pakkasilla laitteisto ei voi ottaa ulkoilmasta enää tarpeeksi energiaa.

Myös maalämpöpumppuja ja ilma-vesilämpöpumppuja on asennettu isommissa kiinteistökohteissa jo pidempään hybridi-järjestelmäksi. Nyt trendi on kasvanut myös kotitalouksissa.

Hybridi-järjestelmän etuja ovat:

  • Voidaan hyödyntää vanha toimiva lämmitysjärjestelmä jolla on vielä käyttöikää jäljellä (öljy, sähkö, puu)
  • Hybridijärjestelmään voidaan liittää myöhemmin esimerkiksi aurinkopaneelit tai biopolttoaine jotka kehittyvät kovaa vauhtia

Kiinteistöjen lämpöpumppuratkaisut yleistyvät vauhdilla

Palvelurakennusten, teollisuuden tilojen, liikerakennusten, kerrostalojen ja rivitaloyhtiöiden lämpöpumppuratkaisut ovat lisääntyneet vauhdikkaasti. Tähän on monta syytä.

Kerrostaloissa erityisesti poistoilman hukkalämpöä talteenottavat lämpöpumput ja maalämpöpumput lisääntyvät edelleen. Moni siirtyy kokonaan pois kaukolämmöstä, mutta myös hybridiratkaisut tulevat lisääntymään.

Rivitaloissa, teollisuuden tiloissa, palvelurakennuksissa ja liikerakennuksissa maalämpöpumppu- ja ilma-vesilämpöpumppuratkaisut ovat lisääntyneet todella vauhdikkaasti.

Miksi kiinteistöjen omistajat valitsevat lämpöpumpun yhä useammin energiansäästäjäksi? Tähän on 2 selkeää syytä:

  • Uudet liiketoimintakonseptit, joissa ostajan ei tarvitse investoida ratkaisuun. Kiinteistön omistaja saa modernisoitua järjestelmän jopa ilman investointia. Näissä konsepteissa merkittävää on se, että yritys tai omistaja hyötyy usein säästöistä heti kun laitteet on asennettu.
  • Ilma-vesilämpöpumpuissa ja ilmalämpöpumpuissa markkinoille on tullut lämpöpumppujärjestelmiä jotka sopivat myös tuhansien neliöiden kiinteistöihin, sekä esimerkiksi ns. likaisiin tiloihin, kuten teollisuuden halleihin.
  • Investoidun pääoman tuotto on lämpöpumpuissa todella merkittävä, jopa yli 20%. Uudet konseptit mahdollistavat sen riskittömästi.

Lämpöpumppujen ilmastovaikutukset nousevat yhä merkittävämpään rooliin

Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, lämmityksen merkitys on Suomessa todella isossa roolissa. Yhä useampi kodin tai kiinteistön lämmittäjä näkee merkittävänä sen että lämpöpumpulla vähennetään henkilökohtaista tai yrityksen hiilijalanjälkeä (Motiva tutkimukset 2018). Lue lista parhaista energiansäästökeinoista, joilla pienennät hiilijalanjälkeäsi. 

Jos asiaa halutaan konkretisoida, niin esimerkiksi maalämpöpumpun hankkiminen öljylämmityskohteeseen vähentää joka vuosi yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä, kuin olisit ajamatta henkilöautolla yhden vuoden ajan.

  • Öljynkulutus 2 000 litraa >> noin 1,5 henkilöauton verran
  • Öljynkulutus 4 000 litraa >> noin 3 henkilöauton verran
  • Öljynkulutus 10 000 litraa >> noin 7 henkilöauton verran

*Tässä vertailussa käytetään henkilöautoa, jossa hiilidioksidipäästöt ovat samat kuin keskimäärin vuonna 2018 henkilöautoissa (164,6 g/km). Autolla on oletettu ajettavan 20 000 km vuodessa.

Lataa ilmainen opas: Ilma-vesilämpöpumppu vai maalämpöpumppu? >>

Jos olet kiinnostunut lämpöpumpun hankinnasta, asiantuntijamme auttaa mielellään valitsemaan sopivan järjestelmän. Pyydä tarjous tästä >>