Ilmalämpöpumpun hyötysuhde
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde – miten se muuttuu eri lämpötiloissa?
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde kertoo, kuinka tehokkaasti laite tuottaa lämpöä suhteessa käyttämäänsä sähköenergiaan. Mitä parempi hyötysuhde, sitä enemmän lämpöä saat samalla sähkönkulutuksella.
Mutta miten ilmalämpöpumpun hyötysuhde muuttuu pakkasella? Mikä on hyvä COP- tai SCOP-arvo, ja miten voit itse vaikuttaa laitteen energiatehokkuuteen?
Tässä artikkelissa käymme läpi ilmalämpöpumpun hyötysuhteen eri lämpötiloissa, kerromme, mistä erot laitteiden välillä johtuvat, ja annamme käytännön vinkit lämmityskustannusten pienentämiseen.
Mitä ilmalämpöpumpun hyötysuhde tarkoittaa?
Ilmalämpöpumpun hyötysuhdetta kuvataan tavallisesti COP- ja SCOP-arvoilla.
COP-arvo (Coefficient of Performance) kertoo, kuinka paljon lämpöenergiaa ilmalämpöpumppu tuottaa suhteessa kuluttamaansa sähköenergiaan tietyissä olosuhteissa.
Esimerkiksi:
- COP 2: Yhdellä kilowattitunnilla sähköä tuotetaan 2 kWh lämpöä.
- COP 3: Yhdellä kilowattitunnilla sähköä tuotetaan 3 kWh lämpöä.
- COP 5: Yhdellä kilowattitunnilla sähköä tuotetaan 5 kWh lämpöä.
Ilmalämpöpumppu pystyy tähän, koska se ei tuota kaikkea lämpöenergiaansa sähköllä. Sen sijaan laite siirtää ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa sisätiloihin.
COP-arvo ei kuitenkaan pysy samana kaikissa olosuhteissa. Erityisesti ulkolämpötila vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti lämpöpumppu pystyy siirtämään lämpöä sisätiloihin.
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde eri lämpötiloissa
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde on yleensä parhaimmillaan leudolla säällä ja heikkenee ulkolämpötilan laskiessa.
Kun ulkoilma kylmenee, lämpöpumpun on tehtävä enemmän työtä siirtääkseen lämpöenergiaa sisälle. Samalla rakennuksen lämmitystarve kasvaa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ilmalämpöpumpun käyttäminen kannattaisi lopettaa pakkasella. Nykyaikaiset, pohjoisiin olosuhteisiin suunnitellut ilmalämpöpumput voivat tuottaa lämpöä energiatehokkaasti myös kovalla pakkasella.
Seuraava taulukko havainnollistaa, millaisissa suuruusluokissa nykyaikaisen, lämmityskäyttöön suunnitellun ilmalämpöpumpun COP-arvo voi liikkua eri ulkolämpötiloissa.
| Ulkolämpötila | Suuntaa-antava COP-arvo | Hyötysuhteen arvio |
|---|---|---|
| +7 °C, plussakeli | 4–6 | Erittäin hyvä |
| 0 °C, nollakeli | 3–5 | Hyvä |
| −10 °C, pakkanen | 2–4 | Hyvä tai kohtalainen |
| −20 °C, kireä pakkanen | 1,5–3 | Laitekohtaisesti edelleen hyvä |
| −30 °C, ääripakkanen | 1–2 | Hyötysuhde heikentynyt merkittävästi |
*Taulukon COP-arvot ovat suuntaa-antavia esimerkkejä, eivät yksittäisen laitteen mittaustuloksia. Todelliseen hyötysuhteeseen vaikuttavat esimerkiksi laitemalli, lämmitysteho, ilmankosteus ja sulatusjaksot. Kaikki ilmalämpöpumput eivät myöskään sovellu käytettäväksi ääripakkasilla.
Motivan mukaan ilmalämpöpumpun lämpökerroin ja lämmitysteho voivat olla −20 °C:n pakkasella noin puolet siitä, mitä ne ovat +7 °C:n ulkolämpötilassa.
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde plussakeleillä ja nollakelillä
Plussakeleillä ilmalämpöpumpun hyötysuhde on yleensä erittäin hyvä. Ulkoilmasta saadaan lämpöenergiaa suhteellisen helposti, eikä kompressorin tarvitse työskennellä yhtä kovasti kuin pakkasella.
Nollakelillä hyötysuhde on useimmiten edelleen hyvä, mutta ulkoilman kosteus voi lisätä ulkoyksikön huurtumista. Tällöin laite joutuu sulattamaan ulkoyksikköön kertynyttä huurretta, mikä kuluttaa energiaa ja vaikuttaa kokonaislämpökertoimeen.
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde kovalla pakkasella
Kun pakkanen kiristyy esimerkiksi −15 tai −20 asteeseen, lämpöpumpun hyötysuhde alkaa tavallisesti laskea selvemmin. Laadukkaimmat ilmalämpöpumput voivat kuitenkin edelleen tuottaa lämpöä hyvällä hyötysuhteella.
Erityisesti pohjoisiin olosuhteisiin suunnitelluissa malleissa on huomioitu kylmän ulkoilman aiheuttamat haasteet.
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde ääripakkasella
Kun ulkolämpötila laskee −25 tai −30 asteeseen, laitteiden väliset erot korostuvat.
Osa ilmalämpöpumpuista pystyy edelleen tuottamaan lämpöä, kun taas toisilla lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät merkittävästi.
Ääripakkasilla ilmalämpöpumpun rinnalle voidaan tarvita enemmän lämpöä muusta lämmitysjärjestelmästä.
Tärkeintä ei siis ole pelkästään se, kuinka kylmässä ilmalämpöpumppu toimii, vaan kuinka paljon lämpöä se pystyy tuottamaan kyseisessä lämpötilassa ja millä sähkönkulutuksella.
Mikä on hyvä ilmalämpöpumpun SCOP-arvo?
SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) tarkoittaa ilmalämpöpumpun koko lämmityskauden laskennallista lämpökerrointa.
Siinä missä COP kuvaa hyötysuhdetta tietyissä mittausolosuhteissa, SCOP ottaa huomioon lämmityskauden vaihtelevat lämpötilat ja laitteen toiminnan eri kuormitustilanteissa.
Esimerkiksi SCOP 4 tarkoittaa, että lämpöpumppu tuottaa standardin mukaisissa lämmityskauden olosuhteissa keskimäärin neljä kilowattituntia lämpöä yhtä kulutettua sähkökilowattituntia kohden.
Hyvissä ilmalämpöpumpuissa SCOP-arvo on usein noin 4–5, ja markkinoilla on myös laitteita, joiden ilmoitettu SCOP ylittää arvon 5.
SCOP-arvoja vertailtaessa on kuitenkin huomioitava yksi tärkeä asia.
SCOP-arvo riippuu siitä, minkä ilmastovyöhykkeen mukaan se on laskettu.
EU:n energiamerkinnöissä käytetään kolmea ilmastoaluetta: lämmintä, keskimääräistä ja kylmää. Suomessa erityisesti kylmän ilmaston suorituskyky on tärkeä, sillä lämmityskausi on pitkä ja pakkasjaksot voivat olla ankaria.
Siksi kahden ilmalämpöpumpun SCOP-arvoja kannattaa vertailla vain silloin, kun niiden ilmoittamisessa on käytetty samoja ilmasto-olosuhteita.
Lisäksi on hyvä muistaa, ettei ilmoitettu SCOP ole lupaus kodissa toteutuvasta vuosihyötysuhteesta.
Lue myös: Ilmalämpöpumpun valinta – ota nämä asiat huomioon, niin onnistut varmasti
Mitkä tekijät vaikuttavat ilmalämpöpumpun hyötysuhteeseen?
Ulkolämpötila on tärkeä tekijä, mutta se ei yksin määrää ilmalämpöpumpun energiatehokkuutta.
1. Ulkolämpötila ja ilmankosteus
Mitä kylmempää ulkona on, sitä enemmän lämpöpumpun täytyy työskennellä siirtääkseen lämpöä sisälle.
Myös ilmankosteus vaikuttaa hyötysuhteeseen. Erityisesti kostealla nollakelillä ulkoyksikköön voi muodostua huurretta, jota laitteen täytyy sulattaa säännöllisesti.
2. Ilmalämpöpumpun malli ja tekniikka
Kaikki ilmalämpöpumput eivät ole yhtä energiatehokkaita.
Laitteen kompressoritekniikka, lämmönvaihtimien ominaisuudet ja kylmiin olosuhteisiin suunnitellut ratkaisut vaikuttavat siihen, kuinka hyvin hyötysuhde säilyy pakkasella.
Laadukkaan ilmalämpöpumpun valinnassa kannattaa tarkastella SCOP-arvon lisäksi myös valmistajan ilmoittamaa lämmitystehoa esimerkiksi −15 ja −25 asteessa.
3. Laitteen pakkasraja
Ilmalämpöpumpun ilmoitettu pakkasraja kertoo, kuinka alhaiseen ulkolämpötilaan asti laite on suunniteltu toimimaan.
Esimerkiksi −35 °C:n toimintaraja ei tarkoita, että ilmalämpöpumpun hyötysuhde olisi kyseisessä lämpötilassa yhtä hyvä kuin plussakeleillä.
Pakkasraja ja hyötysuhde ovat siis kaksi eri asiaa.
4. Asennuspaikka ja ilmankierto
Sisäyksikön sijoittelu vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti lämmin ilma leviää kotiin.
Avoimessa tilassa lämpö pääsee yleensä jakautumaan paremmin kuin huoneistossa, jossa on paljon suljettuja ovia ja erillisiä huoneita.
Myös ulkoyksikön ilmankierron täytyy olla esteetön.
Lue lisää: Ilmalämpöpumpun sijoitus – mitä sijoittelussa tulee huomioida?
Voiko ilmalämpöpumppu olla pakkasella päällä?
Kyllä voi. Suomen talviolosuhteisiin suunniteltu lämmittävä ilmalämpöpumppu kannattaa pitää päällä myös pakkasella.
Ilmalämpöpumppu on kuitenkin vain osa kodin lämmitysjärjestelmää, joten muun lämmityksen on pystyttävä huolehtimaan riittävästä lämmöstä silloin, kun lämpöpumpun teho ei yksin riitä.
Lue lisää: Ilmalämpöpumpun käyttö talvella – kaikki mitä sinun tulee tietää
Millä ilmalämpöpumpuilla on paras hyötysuhde?
Parasta ilmalämpöpumppua ei kannata valita pelkästään yhden hyötysuhdeluvun perusteella.
Suomen olosuhteissa on tärkeää, että laitteessa yhdistyvät korkea energiatehokkuus ja riittävä lämmitysteho myös pakkasella.
LämpöYkkösen valikoimasta löytyy esimerkiksi seuraavia energiatehokkaita malleja:
Ilmoitettu SCOP-arvo on 5,5. Markkinoiden ehdottomaan kärkeen lukeutuvan Arctic -malliston pumput on suunniteltu toimimaan jopa −35 °C:n ulkolämpötilassa, ja ne tarjoavat tehokasta lämmitystä pohjoisiin olosuhteisiin.
Ilmoitettu SCOP-arvo on 5,2. Suomessa testattu ja Euroopassa valmistettu energiatehokas vaihtoehto ympärivuotiseen lämmitykseen ja viilennykseen.
Midea Raynorille ilmoitettu SCOP-arvo on 5,1. Pohjoisiin olosuhteisiin suunnitellun ilmalämpöpumpun lämmityksen toiminta-alue ulottuu jopa −40 °C:seen.
Edellä mainitut arvot ovat valmistajien ilmoittamia tuotetietoja, eivät mittauksia yksittäisen kodin olosuhteissa. Mallien soveltuvuus kannattaa arvioida myös pakkaslämmitystehon, käyttötarpeen ja lämmitettävän tilan perusteella.
Tutustu tarkemmin: LämpöYkkösen ilmalämpöpumppuvertailu – parhaat ilmalämpöpumput
Näin parannat ilmalämpöpumpun hyötysuhdetta – 5 käytännön vinkkiä
Ilmalämpöpumpun hyötysuhteeseen voi vaikuttaa myös omilla käyttötottumuksilla.
1. Puhdista suodattimet säännöllisesti
Sisäyksikön suodattimiin kertyy pölyä, joka voi heikentää ilmankiertoa ja laitteen lämmitystehoa.
Suodattimet kannattaa tarkistaa ja puhdistaa noin 2–4 viikon välein käyttöolosuhteiden ja valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Puhtaat suodattimet auttavat ilmalämpöpumppua toimimaan energiatehokkaasti ja ylläpitämään hyvää lämmitystehoa.
2. Pidä ilmalämpöpumppu tasaisesti päällä
Lämmityskaudella ilmalämpöpumppu toimii yleensä tehokkaasti, kun sitä pidetään jatkuvasti lämmityskäytössä.
Vältä tarpeetonta sammuttamista ja suuria lämpötilan muutoksia. Tasainen lämpötila auttaa ylläpitämään miellyttävää sisäilmaa.
Poikkeuksena voivat olla esimerkiksi pidemmät poissaolot tai sähkön hinnan mukaan optimoitu lämmityksen ohjaus.
3. Huolehdi hyvästä ilmankierrosta
Varmista, ettei sisäyksikön edessä ole huonekaluja tai muita esteitä.
Valitse riittävä puhallusnopeus ja suuntaa lämmin ilma niin, että se pääsee leviämään mahdollisimman laajalle.
Hyvä ilmankierto auttaa hyödyntämään ilmalämpöpumpun tuottaman lämmön tehokkaasti eri puolilla asuntoa.
4. Tarkista ulkoyksikön kunto
Pidä ulkoyksikön ympäristö esteettömänä ja poista sen läheltä lumi sekä muut ilmankiertoa haittaavat esteet.
Huolehdi myös sulatusveden poistumisesta.
Älä kuitenkaan irrota kennoon kertynyttä jäätä terävillä työkaluilla tai tee laitteelle toimenpiteitä, jotka eivät kuulu valmistajan sallimiin käyttäjähuoltoihin.
5. Huollata ilmalämpöpumppu ammattilaisella
Vaikka puhdistaisit suodattimet säännöllisesti, laitteen sisälle kertyy ajan myötä pölyä ja likaa.
Ammattilaisen tekemä perusteellisempi puhdistushuolto kannattaa LämpöYkkösen suosituksen mukaan teettää noin 2–4 vuoden välein.
Säännöllisellä huollolla autat säilyttämään laitteen lämmitystehon ja energiatehokkuuden.
Lue tarkemmat ohjeet: Ilmalämpöpumpun huolto – mitä voi ja pitää huoltaa itse?
Yhteenveto: Hyvä hyötysuhde tuo säästöä koko lämmityskauden ajan
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde vaihtelee ulkolämpötilan ja käyttöolosuhteiden mukaan. Plussakeleillä lämpöpumppu pystyy yleensä tuottamaan lämpöä erittäin energiatehokkaasti, kun taas kovilla pakkasilla sen hyötysuhde heikkenee.
Laadukas ja Suomen olosuhteisiin sopiva ilmalämpöpumppu voi kuitenkin säästää energiaa myös pakkasella.
Ilmalämpöpumppua valittaessa kannattaa vertailla SCOP-arvon lisäksi laitteiden todellista pakkaslämmitystehoa.
Oikea mitoitus, asennuspaikka, käyttötottumukset ja säännöllinen huolto vaikuttavat siihen, kuinka hyvin laitteen energiansäästöpotentiaali toteutuu.
Etsitkö energiatehokasta ilmalämpöpumppua?
Ota yhteyttä, niin asiantuntijamme auttavat valitsemaan kotiisi tai mökille sopivan ilmalämpöpumpun, joka yhdistää hyvän hyötysuhteen, riittävän lämmitys- ja viilennystehon sekä miellyttävän asumismukavuuden.