Siirry sisältöön

Miten Suomesta tuli lämpöpumppujen suurvalta Euroopassa?

Suomeen on asennettu kaikkiaan 1,45 miljoonaa lämpöpumppua. Se on eniten suhteessa kotitalouksien määrään koko Euroopassa.

Lämpöpumppujen suosio on noussut Suomessa tasaisesti vuosituhannen vaihteesta lähtien. European Heat Pump Associationin (EHPA) juuri julkistamissa alustavissa vuoden 2022 tilastoissa Suomi on Euroopan johtava maa, kun lämmitykseen käytettävien lämpöpumppujen määrä suhteutetaan kotitalouksien määrään.

Suomen huimaa kehitystä ovat edesauttaneet puhdas, edullinen sähkö sekä se, että Suomessa kaasun merkitys lämmityksessä on erittäin pieni. Myös kallioperän laatu ja Pohjolan vaativat olot ovat tukeneet kehitystä.

– Laadukkaan talotekniikan ja energiatehokkaan lämmityksen merkitys on ollut suomalaisille suuri olosuhteiden ja suuren lämmitystarpeen takia. Suomalaiset panostavat korkeaan laatuun eli suomalaiset valitsevat usein hinnaltaan korkeamman ja laadukkaamman lämpöpumpun verrattuna esimerkiksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Olemme teknologian hyödyntämisessä edelläkävijöitä, kertoo LämpöYkkösen toimitusjohtaja Veli-Matti Hautakoski.

Lämpöpumppujen myynti kasvaa rajusti Euroopassa

Ukrainan sota ja vuoden 2022 energiakriisi käynnistivät koko Euroopassa ennennäkemättömän lämpöpumppubuumin. Hautakoski ennustaa, että lämpöpumppujen kysynnän kasvu tulee jatkumaan Euroopassa samanlaisena, mitä Suomessa on nähty viimeiset 15 vuotta.

– Kehitys tulee aiheuttamaan valtavan muutoksen Euroopassa. Lämpöpumppujen ja sähköautojen lisäksi tuulivoima ja aurinkoenergia yleistyvät, ja ne yhdessä mullistavat koko Euroopan energiainfran ja vauhdittavat sähköistymistä.

Lämpöpumppujen myyntiä Euroopassa kasvattaa myös EU:n tavoite: seuraavan viiden vuoden aikana tulisi asentaa 20 miljoonaa lämpöpumppua. Se tarkoittaa, että vuosittain lämpöpumppuja asennettaisiin yli kaksinkertainen määrä vuoden 2022 tasoon nähden.

– Lisäksi kaasusta irtautuminen kiihdyttää kehitystä. Eurooppa sähköistyy nyt vauhdilla, ja jos verrataan Suomeen, me olemme tässä kehityksessä poikkeuksellisen valmis yhteiskunta. Kaasulla on minimaalinen rooli maamme energiamarkkinoilla ja olemme sähköistyneet jo aiemmin. Se on osaltaan edistänyt lämpöpumppujen suosiota Suomessa, sanoo Hautakoski.

Lämpöpumpuista ajoittain pulaa Euroopassa

Suurinta kasvua lämpöpumppumarkkinoilla nähdään nyt Puolassa (+102 %), Tsekissä (+99 %) ja Hollannissa (+80 %). Hautakoski uskoo, että buumi tulee näkymään saatavuusongelmina siksi, ettei lämpöpumppujen valmistukseen ole investoitu tarpeeksi suhteessa tulevaan kysyntään. Lisäksi haasteeksi muodostuu kriittisten komponenttien riittävyys.

– Tämä tulee näkymään Suomessakin aika ajoin lämpöpumppujen saatavuusongelmina, toteaa Hautakoski.

Suomessa ylivoimaisesti suurin osa myytävistä lämpöpumpuista on ilmalämpöpumppuja. Erityisesti taloyhtiöt tulevat olemaan tulevien vuosien kasvun moottori – omakotitaloissa yli joka kolmannella on jo lämpöpumppu, mutta kerrostaloasunnoissa vastaava luku on alle 10 prosenttia.

Ruotsi viitoitti tietä Suomelle

Yksi tärkeä tekijä Suomen lämpöpumppumarkkinoiden hurjassa kehityksessä ja nousussa Euroopan kärkeen on naapurimaa Ruotsin esimerkki. Ruotsi on ollut jo yli 25 vuotta lämpöpumppujen suurvalta Euroopassa. Ruotsissa lämpöpumppubuumi sai alkunsa jo 90-luvun puolivälissä vahvan poliittisen ohjauksen seurauksena. Sen esimerkki osoitti, kuinka energiatehokkaasti lämpöpumpuilla voi lämmittää kiinteistöjä ja samalla lisätä asumismukavuutta.

– Ruotsalaiset ottivat uuden teknologian ennakkoluulottomasti käyttöönsä, ja se herätti kiinnostuksen Suomessakin lämpöpumppuja kohtaan. Lähdimme merkittävältä takamatkalta mutta nyt olemme menneet Ruotsin ohi.

Myös LämpöYkkönen syntyi Ruotsin lämpöpumppumarkkinoiden kehityksen siivittämänä.

– Ruotsin esimerkki antoi lupauksen siitä, että Suomi tulee perässä. Se oli meille sysäys LämpöYkkösen perustamiseen, muistelee Hautakoski.

Tutustu: Ilmalämpöpumput