Viilennys nostaisi merkittävästi suomalaisyritysten työtehoa ja tuottavuutta
Monelle suomalaisyritykselle on vielä epäselvää, kuinka paljon lämpötila vaikuttaa henkilöstön työtehoon ja asiakastyytyväisyyteen – ja sitä kautta yrityksen liikevaihtoon ja tuottavuuteen.
Tekesin ja Työsuojelurahaston rahoittaman Tuottava toimisto 2005 -projektin loppuraportin pohjalta tehdyssä Sisäympäristö ja tuottavuus -artikkelissa luetellaan tärkeimpiä tutkimustuloksia sisälämpötilan ja tuottavuuden välisistä yhteyksistä.
- Korkeiden huonelämpötilojen vaikutuksesta tuottavuutta alentavana on vahva näyttö. Yhteyttä voidaan käyttää erityisesti kesäaikaisten lämpötilojen vaikutusten arvioinnissa. Yhteys perustuu moniin kansainvälisiin tutkimuksiin.
- Alhainen lämpötila huonontaa sorminäppäryyttä ja vaikeuttaa tekstinkäsittelytyötä.
- Korkea huonelämpötila talvella lisää subjektiivisia oireita jotka ovat yhteydessä sairauspoissaoloihin ja työsuorituksiin.
Suomessa on kartoitettu sisäilmasto-ongelmien yleisyyttä ja syitä toimistokiinteistöissä, asunnoissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Tutkimusten mukaan 30–60 % kyselyyn osallistuneista on tyytymättömiä sisäilman korkeaan lämpötilaan, alhaiseen lämpötilaan, ilman kuivuuteen ja epämiellyttäviin hajuihin.
Ongelma ei siis ole pieni – sisäilman lämpötilaongelmat hankaloittavat merkittävästi suomalaisten työntekoa sekä yksityisillä että kunnallisilla työpaikoilla.
Tuottavuus huononee merkittävästi yli 25-asteessa
Sisäympäristö ja tuottavuus -artikkelin mukaan suoritus eli tuottavuus huononee keskimäärin noin 2 % astetta kohden, kun lämpötila ylittää 25 lämpöastetta. Kylmällä puolella yhteys on tutkimusten mukaan epävarmempi, mutta tulokset osoittavat tuottavuuden laskevan keskimäärin 4 % astetta kohden lämpötilan laskiessa alle 21 lämpöasteen.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuutena on teknisin toimenpitein huolehtia siitä, että lämpötila työpaikalla pysyy alle 28 lämpöasteessa, kun ulkoilman lämpötila on alle 25 lämpöastetta. Jos lämpötila kohoaa yli 28 lämpöasteeseen, työnantajan velvollisuus on järjestää työntekijöille 15 minuutin tauko – eli käyttää virkistäytymiseen 25 % tuottavasta työajasta joka tunti. Käytännössä laki siis siirtää pohdinnan työn tuottavuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista yrityksen omalle vastuulle – vaikkakin myös laki antaa lämpötilasuositukseksi työn raskaudesta riippuen 17–25 lämpöastetta.
Yritysjohto ei tiedosta ratkaisujen helppoutta
LämpöYkkösen asiantuntijan ja liiketoimintajohtaja Pasi Hirvijärven mukaan asian merkitystä ei olla suomalaisissa yrityksissä vielä täysin ymmärretty.
“Yritysjohdolla ei ole käsitystä siitä, miten pienillä ja kustannustehokkailla ratkaisuilla lämpötilaongelmat voitaisiin usein hoitaa kuntoon.”
”Yrityksistä reagoidaan tilanteeseen todella vähän – vaikka työntekijöiden työtehoon ja jaksamiseen liittyvä ongelma on merkittävä. Henkilöstön ääntä ei välttämättä oteta riittävän hyvin kuuluviin, vaikka puutteelliset työskentelyolosuhteet näkyvät usein myös työpoissaoloina. Tilanteeseen yksi syy on varmasti se, että yritysjohdolla ei ole käsitystä siitä, miten pienillä ja kustannustehokkailla ratkaisuilla lämpötilaongelmat voitaisiin usein hoitaa kuntoon.”
Hirvijärvi ottaa esimerkiksi yrityksen, jonka avokonttorissa työskentelee viisi henkilöä.
”Kesäaikaan on tyypillistä, että sisälämpötila kohoaa vanhoissa kiinteistöissä 28–30 lämpöasteeseen. Jos työntekijöitä on viisi, tuottavuus on 30 asteen lämpötilassa jo 10 % huonompi – eli käytännössä jokainen henkilö tekee 10 % vähemmän töitä. Jos kohteeseen hankitaan 2 000–2 500 euroa maksava, helteillä viilentävä ja kylmäkausina lämmittävä ilmalämpöpumppu, laite maksaa itsensä hetkessä takaisin.”
Yhä useampi yritys hankkii viilennysratkaisun leasing-sopimuksella. Kuukausieriin sisältyvät yleensä isommat huollot ja tavallista pidempi takuu. Yritys voi hankkia esimerkiksi 20 000 euron hintaisen viilennyslaitteen leasing-sopimuksella noin 350 euron kuukausihintaan – ja saada nämä kulut suoraan vähennyksiin.
Ilmastoinnilla usein suora vaikutus myyntiin
Hirvijärven mukaan viilennyksen merkitystä ei olla Suomessa ymmärretty myöskään asiakkaiden ja myynnin kannalta.
”Kun kauppakeskuksista tuli ilmastoituja, asiakkaat alkoivat viihtyä niissä ja kulutus kasvoi. Viilennys olisi monelle, varsinkin vanhoissa liiketiloissa toimiville yritykselle kesäaikaan selvä kilpailukykytekijä. Etenkin palveluyrityksissä, kuten kauneushoitoloissa, kampaamoissa, lääkärikeskuksissa, kahviloissa ja ravintoloissa ilmastoinnilla olisi usein suora vaikutus myyntiin ja asiakastyytyväisyyteen.”
Yritysten ekologisilla lämmitysratkaisuilla olisi työnantajien, työntekijöiden, asiakkaiden lisäksi suuri merkitys myös ympäristön ja kansantalouden kannalta.
Sisäilma ja tuottavuus -artikkelin mukaan puutteellinen sisäilmasto heikentää myös kiinteistön omistajan etua. Artikkelissa viitataan yhdysvaltalaiseen selvitykseen, jonka mukaan huonon sisäilmaston vuoksi pois lähtevä vuokralainen aiheuttaa rakennuksen omistajalle jopa yli vuoden vuokran menetystä vastaavat kokonaiskustannukset. Kun taas rakennuksen omistajan sisäympäristön parannusinvestointien hyödyt näkyvät korkeampana vuokrana, vuokrattavuuden paranemisena ja kiinteistön arvon säilymisenä.
Suunnitelmallisuus takaa kustannustehokkuuden
Hirvijärvi painottaa isompien yritysten lämmitys- ja viilennysratkaisuissa suunnitelmallisuuden tärkeyttä.
”Mitä isompi lämmitys- tai viilennysratkaisua harkitseva kohde on kyseessä, sitä suuremmat hyödyt saavutetaan suunnitelmallisuudella. Kustannustehokkuuden kannalta on ensin hyvä käydä läpi talotekniset viilennysmahdollisuudet, kuten yöjäähdytys ja auringonsuojaus. Jos päädytään koneelliseen ratkaisuun, laitteiden tehot ja määrät on mitoitettava aina tarkasti tilan, henkilöstön ja tarpeen mukaan. Oleellinen tekijä ratkaisun toimittajan valinnassa on on myös se, että toimittajalla on tarjolla ympärivuorokautinen palvelunumero ongelmatilanteita varten.”
Yritysten ekologisilla lämmitysratkaisuilla olisi työnantajien, työntekijöiden, asiakkaiden lisäksi suuri merkitys myös ympäristön ja kansantalouden kannalta. Huonon sisäilmaston aiheuttamiksi kustannuksiksi on Suomessa arvioitu (Seppänen ja Palonen 1997) 3 miljardia euroa vuodessa eli 600 euroa asukasta kohti – mikä ylittää rakennusten lämmityskustannukset.
Lähteet:
- Sisäympäristö ja tuottavuus -artikkeli, professori Olli Seppänen. Artikkeli perustuu Tekesin ja Työsuojelurahaston rahoittaman Tuottava toimisto 2005-projektin loppuraporttiin.
- Tiedote: Lämpö aiheuttaa satoja ylimääräisiä kuolemia Suomessa / Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisasiantuntija, professori Juhani Hassi
- Suomen sisäilmayhdistys ry
Näin onnistut viilennyspumpun hankinnassa! Lue täsmäohjeet >>
Näin paljon lämpöpumppu toi säästöjä! Katso video >>
Haluatko selvittää, mikä viilennysratkaisu on yrityksellesi sopivin? Ota yhteyttä >>