Näin pienennät hiilijalanjälkeäsi – esittelyssä kodin parhaat energiansäästökeinot

1. Yläpohjan eristys

Ennen 2010-luvun tiukkoja energiamääräyksiä pientalojen yläpohjaan lisättiin eristettä huomattavasti nykyistä vähemmän. Tästä johtuen monessa kodissa yläpohjan lisäeristys tuottaa merkittäviä säästöjä. Ennen eristämistä on hyvä varmistaa, että yläpohjassa ei ole ilmavuotoja, jotka saattavat myös aiheuttaa suurta energianhukkaa.

• Kohde: Ennen vuotta 2010 rakennetut pientalot ja rivitalot. 
• Investointikulut: Noin 1 500–2 500 €
• Säästöpotentiaali: 10–20 % lämmityskuluista, esim. 120 m2-asunto, säästö noin 200–300 euroa vuodessa.

2. Ikkunoiden ja ovien tiivistys

Ikkunat ja ovet ovat usein talon heikoimpia rakenneosia, joten niiden vaihto on hyvä tapa parantaa vanhan talon energiatehokkuutta. Ikkunan ja oven ominaisuuksia arvioidaan lämmönläpäisykertoimen (U-arvo) avulla sekä energiakulutuksen (E-arvo) kannalta. Vanhan kaksilasisen ikkunan tyypillinen U-arvo on noin 2,7. Uudisrakennuksissa U-arvon on oltava 1,0 W/(m2K) tai pienempi. Energialuokituksessa (E-arvo) otetaan huomioon myös auringonsäteilyn vaikutus ja rakenteen ilmatiiviys. Ikkunat ja ovet luokitellaan kodinkoneista tutulla asteikolla A++:sta G:hen. A++ kertoo parhaasta energiatehokkuudesta.

Jos ikkunat ja ovet ovat hyväkuntoiset ja ehjät, riittää korjaukseksi usein ylläpitohuolto ja tiivistys. Tiivistämismenetelmä valitaan ikkuna- ja oviprofiilin ja tiivistettävän raon mukaan. Remontin kustannukset ja niistä aiheutuvat energiasäästöt määräytyvät mm. rakennuksen kunnon, iän, lämmitysmuodon sekä ikkuna- ja oviaukkojen lukumäärän ja tyypin perusteella.

• Kohde: Pientalot ja asunto-osakkeet uudiskohteita lukuun ottamatta.
• Kulut: Tiivistäminen maksaa murto-osan ikkunoiden uusimisen kustannuksista. Ikkunoiden vaihtaminen maksaa töineen noin 500 € per ikkuna. 
• Säästöpotentiaali: Vanhojen kaksilasisten ikkunoiden tiivistys voi pienentää lämmitysenergian kulutusta jopa 15 %. Ikkunoiden vaihtaminen tuo energiankulutukseen säästöä noin 20 % rakennuksen lämmityskuluista.  

3. Aurinkopaneelit ja aurinkolämpökeräimet

Auringosta saatavaa energiaa hyödyntävät järjestelmät ovat kehittyneet huimasti viime vuosina. Myös laitteiden hinta on tullut alas ja aurinkolämpökeräimien ja erityisesti aurinkopaneelien määrien povataankin kasvavan räjähdysmäisesti lähivuosina.

Aurinkolämpökeräimillä lämmitetään vesivaraajan vettä ja aurinkopaneelilla tuotetaan sähköä, jota voidaan käyttää esimerkiksi veden lämmittämiseen tai hyödyntää sähkölaitteiden käyttöön mökillä.

• Kohde: Kaikenikäiset omakotitalot, kerrostalot, rivitalot, liikekiinteistöt. Myös vapaa-ajan asunnot, joihin ei tule sähköä.
• Investointikulut: Aurinkojärjestelmä asennettuna 3 000–10 000 €
• Säästöpotentiaali:  Aurinkolämpökeräimillä voidaan tuottaa iso osa käyttöveden ja lämmitysveden lämmittämiseen tarvittavasta energiasta. Vuositasolla säästöt ovat kodin kulutuksesta ja aurinkojärjestelmästä riippuen keskimäärin 200–600 €.

Haluatko asiantuntijavinkit suoraan sähköpostiisi? Tilaa uutiskirje >>

4. Ilmalämpöpumppu

Viilennys ilmalämpöpumpulla ei ole mikään uusi juttu. Ensimmäiset viilennyskäyttöön asennetut ilmalämpöpumput asennettiin helsinkiläiseen hotelliin jo 1952. Yhdysvaltojen silloinen maajoukkue vaati viilennyksen hotelliinsa ja toi viilennyspumput mukanaan asennettavaksi. Viilennyslaitteena kaikkein käytetyin ja tehokkain on ilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumppuja asennetaan vuosittain noin 40 000–50 000 kpl. 

• Kohde: Kaikenikäiset omakotitalot, kerrostalot, rivitalot, liikekiinteistöt.
• Investointikulut: Viilennykseen tarkoitettu ilmalämpöpumppu asennettuna 1 500–2 500 €
• Käyttökustannukset: Ilmalämpöpumppu kuluttaa viilennyskäytössä noin 0,30–0,50 € sähköä per vuorokausi.
• Säästöpotentiaali: Lähes kaikkia ilmalämpöpumppuja voidaan käyttää myös lämmitykseen. Lämmityskäytössä säästö on noin 25–35 % lämmityskuluista eli noin 300–500 € vuodessa.

5. Ilma-vesilämpöpumpppu

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa energiaa ilmasta samalla tavalla kuin ilmalämpöpumppu. Ilma-vesilämpöpumpussa lämpöenergia siirretään käyttöveteen ja lämmitykseen vesikiertoisen järjestelmän (patterit, lattialämmitys) kautta. Laitteiden suosio on lisääntynyt niiden energiatehokkuuden parantuessa. Niitä asennetaan noin 4 000 kpl vuodessa. Määrä on kasvanut viime aikoina vuosittain 30–60%.

• Kohde: Pientalot, kerrostalot, rivitalot, liikekiinteistöt, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Öljyllä, puulla, sähköllä, maakaasulla tai kaukolämmöllä lämmitettävät talot.
• Investointikulut: Asennettu pumppu noin 8 000–15 000 €, riippuen siitä, pitääkö uusia myös lämminvesivaraaja. 
• Säästöpotentiaali: Keskimäärin 50 % lämmityskuluista, 120 m2-asunto (4 asukasta), säästö noin 1 000–1 500 € vuodessa.

6. Maalämpöpumppu

Maalämpöpumppu ottaa lämpöenergian joko kallioon porattavasta energiakaivosta, peltoon kaivettavasta keruupiiristä tai vesistöön upotettavasta keruupiiristä. Maalämpöpumppujen suosio on kasvanut niiden huomattavan energiatehokkuuden ansiosta ja tällä hetkellä jo yli puolet uudisrakentajista valitsee kohteeseensa maalämmön. Laitteella voidaan myös viilentää, tällöin puhutaan maaviileästä. Vuosittain maalämpöpumppuja asennetaan noin 7 000–10 000 kpl. 

• Kohde: Omakotitalot, kerrostalot, rivitalot, liikekiinteistöt, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Öljyllä, puulla, sähköllä, maakaasulla tai kaukolämmöllä lämmitettävät talot.
• Investointikulut: Maalämpöjärjestelmä asennettuna noin 15 000–25 000 €
• Säästöpotentiaali: Noin 70 % lämmityskuluista, 120 m2-asunto (4 asukasta), säästö keskimäärin 1 500–2 500 € vuodessa

Osallistu laadukkaan maalämpö- ja ilmalämpöpumpun arvontaan >>

7. Valaistus

Valaistus on lämmityksen jälkeen merkittävin energiankuluttaja kotitalouksissa. Valitsemalla olosuhteisiin sopivimman, pitkäikäisen ja laadukkaan lampun, voi säästää huomattavasti energiakustannuksissa. Energian käytön vähentäminen ei tarkoita valon määrästä tai laadusta tinkimistä. Uudella tekniikalla voidaan valaistuksen määrää ja laatua parantaa ja silti säästää käyttökustannuksissa. Hehkulamppujen poistuessa markkinoilta kotien valaistuksessa voidaan käyttää monia erilaisia lampputyyppejä, jotka sopivat monipuolisten ominaisuuksiensa vuoksi erilaisiin käyttökohteisiin. Oikeilla lamppuvalinnoilla voi vaikuttaa myös kodin viihtyisyyteen ja sähkölaskun määrään.

• Kohde: Kaikki pientalot ja asunto-osakkeet.
• Säästöpotentiaali: Paras energiansäästö saavutetaan pienen energiankulutuksen ja erittäin pitkän käyttöiän omaavilla LED-lampuilla.
• Investointikulut: Vaikka LED-lamppu on kalliimpi kuin loistelampputekniikkaan perustuva energiansäästölamppu tai halogeenilamppu, LED-lamppu maksaa toteutuneena energiansäästönä itsensä takaisin pitkän käyttöiän ansiosta. LED-lamput eivät myöskään sisällä ympäristölle haitallisia yhdisteitä, joita on esimerkiksi useissa energiansäästölampuissa.

Mikä ilmalämpöpumppu sinulle sopii? Kokeile ilmalämpöpumppuvalitsinta >>

Näin merkittäviä säästöjä uusi lämmitysratkaisu toi. Katso video >>

Pientalon omistaja, nosta talosi energialuokkaa – näitä hyötyjä saat! Lue artikkeli >>