Siirry sisältöön

Pientaloasukkaan energiaomavaraisuus– haavetta vai todellisuutta?

Pientaloasukkaan energiaomavaraisuus on arvo, joka kiinnostaa yhä useampaa suomalaista. Toisaalta asumiselta haetaan yhä enemmän myös luksusta. Onko asumismukavuus ristiriidassa energiatehokkuuden kanssa?

Vielä jokin aika sitten termi omavaraistalous synnytti mielikuvan ihmisistä, jotka elävät alkeellisissa olosuhteissa ilman sähköä ja kasvattavat luomuruokaa oman kodin pihalla. Tällä hetkellä – teknisen kehityksen ja ympäristöarvojen merkityksen kasvun myötä – energiaomavaraistaloudesta on tullut vahvistuva trendi, jota myös yhteiskunta edistää tiukkenevilla rakennus- ja energiamääräyksillä.

Lämmitystarve laskee – nyt tarvitaan lämmintä käyttövettä

Suomessa on tavoitteena, että kaikki uudet pientalot ovat lähes nollaenergiatasoa – eli tuottavat energiaa yhtä paljon kuin kuluttavat sitä – vuonna 2021. Tämä tarkoittaa sitä, että uudiskohteissa energiatehokkuus huomioidaan kaikessa – arkkitehti-, rakenne-, lvi- ja sähkösuunnittelussa, ilmastoinnissa, kodinkonevalinnoissa sekä asumisessa.

Aalto-yliopiston vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat uusiutuvan energian käytön merkityksen rakentamisessa varsin huonosti. Nollaenergiatalon käsite oli tuntematon peräti 46 prosentille kyselyn 1 358 vastaajasta. Todennäköinen selitys tietämättömyydelle on se, että energia-asiat alkavat kiinnostaa rakentajia vasta rakennusvaiheessa.

“Tiiviimmissä uudiskohteissa tarvitaan pienempiä ja helposti säädettäviä lämmitysratkaisuja, kuten ilma–vesi-, poistoilma- ja ilmalämpöpumppu-, aurinko- ja hybridiratkaisuja.”

Energiatehokkaan rakentamisen tuomat muutokset näkyvät lämmitysalalla hyvin selvästi. Toimittamiemme lämpöpumppujen teho uudiskohteissa pienenee jatkuvasti, sillä energiatehokkaissa taloissa lämmitystarve laskee. Lämmitysratkaisujen sijaan halutaan panostaa lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Muutos vie kohti pienempiä ja helposti säädettäviä lämmitysratkaisuja, kuten ilma–vesi-, poistoilma- ja ilma-lämpöpumppu-, aurinko- ja hybridiratkaisuja. Myös jäähdytysratkaisujen tarve kasvaa, kun uudisrakennuksissa suositaan yhä suurempia ikkunoita.

Uudisrakentajissa kolme ryhmää

Uudiskohteiden rakentajissa tai rakennuttajissa voi erottaa karkeasti kolme erilaista asiakasryhmää. Ensimmäinen ryhmä suosii valmistaloja tai rakentaa talot rakennusluvassa olevin minimivaatimuksin. Näille rakentajille energiatehokkuutta suurempi merkitys on näkyvillä ratkaisuilla, kuten vaikkapa kodin pintamateriaaleilla tai keittiön kaapistoilla.

Muun muassa tämän kohderyhmän takia on tärkeää, että ilmastonmuutosta ja fossiilisten luonnonvarojen kulutusta hillitään lainsäädännön avulla.  

Toinen ryhmä ovat rakentajat tai rakennuttajat, joiden rakennusprojekteissa energiaomavaraisuus toimii kaiken lähtökohtana. Heille ekologinen asuminen on niin vahva arvo, että myös kulutustottumuksista ollaan tarvittaessa valmiita tinkimään luonnon ja ilmaston hyväksi – ja toki myös omien asumiskustannusten minimoimiseksi.

“Monen mielenkiinto energiaomavaraisuuteen lopahtaa kun selviää, että se voi tarkoittaa luopumista nopeasta ja tehokkaasta sähkökiukaasta tai sähköporeammeesta.”

Kolmas ryhmä ovat rakentajat, jotka ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita energiaomavaraisuudesta, mutta mielenkiinto vähenee, kun suunnitelmat konkretisoituvat. Kun selviää, että energiaomavaraisuus vaatisi esimerkiksi luopumista nopeasta, mutta hurjasti energiaa kuluttavasta 9 kW sähkökiukaasta tai lämmintä käyttövettä tuhlaavasta sähköporeammeesta. Tässä kohderyhmässä päädytäänkin usein kompromissiratkaisuun. Asumismukavuudesta ja arjen luksuksesta halutaan pitää kiinni, joten siitä ollaan myös valmiita maksamaan – ja energiankulutusta pyritään hillitsemään energiatehokkailla lisälämmitysratkaisuilla.

Hyvästit sähkökiukaalle ja poreammeelle?

Nollaenergiatavoitteesta ja energiaomavaraisuudesta voidaan siis pitää kiinni, vaikka energiankulutus olisi asumismukavuuden takia korkeakin. Tämä onnistuu siksi, että energiaratkaisujen tehokkuus on viime vuosina kasvanut huikeasti. Ja rahalla toki aina saa. Jos esimerkiksi tiiviin, 400 neliön passiivitalon katolle asennetaan aurinkopaneelit, ratkaisulla saadaan varmasti katettua energiatehokkaasti useamammankin ulkosähköporeammeen lämmityskulut.

Rajat tulevat Suomen ilmasto-olosuhteissa kuitenkin jossain vastaan – ja siksi tavoitteena onkin, että uudiskohteet ovat tulevaisuudessa lähes nollaenergiataloja. Tällä hetkellä määritellään, mitä termi lähes tulee Suomen olosuhteissa tarkoittamaan.  

“Vanhoissa pientaloissa energiatehokkuutta kannattaa parantaa askel askeleelta esimerkiksi remonttien tai laitehankintojen yhteydessä.”

Yksi energiaomavaraisuutta lisäävä ilmiö on se, että uudispuolella rakennetaan jo paljon saunattomia kohteita. Myös kerrostalorakentamisessa jo lähes puolet valitsee saunan tilalle vaatehuoneen – eikä taloyhtiön saunakaan ole enää itsestäänselvyys. Muutos koskee tosin vielä vain kasvukeskuksia, muualla Suomessa sauna on uudiskohteessakin vielä itsestäänselvyys.      

Voiko energiaomavaraisuuden saavuttaa vanhassa pientalossa?

Entä sitten vanhat omakotitalot, voidaanko niissä saavuttaa energiaomavaraisuus? Voidaan, jos energiatehokkuus huomioidaan kokonaisvaltaisesti sekä kohteen rakenteissa, lämmityksessä, ilmanvaihdossa että asumisessa. Tämä voi tulla rahallisesti kalliimmaksi kuin uuden talon rakentaminen – mutta teoriassa tavoite on mahdollinen. Vanhoissa pientaloissa energiatehokkuutta kannattaakin usein parantaa askel askeleelta esimerkiksi remonttien tai laitehankintojen yhteydessä.

Lue tästä täsmäohjeet, miten vanhan pientalon energiatehokkuutta voidaan parantaa >>

Paitsi että muutokset alentavat asumiskustannuksia ja pienentävät hiilijalanjälkeä ne parantavat myös talon myynti- tai vuokraustilanteessa tarvittavaa energiatodistusta. Energiatodistus on ollut heinäkuun 2017 alusta lähtien pakollinen myös vanhoissa, ennen vuotta 1980 rakennetuissa pientaloissa.

Lue, mitä hyötyjä ekologisen lämmitysratkaisun tehneet arvostavat >>

Näin paljon eri energiansäästökeinot maksavat – ja näin paljon ne tuovat säästöjä >>

Mikä lämpöpumppu sinulle sopii – kokeile lämpöpumppuvalitsinta >>

Uusi helposti toteutettava ja edullinen ilmanvaihtoratkaisu vanhoihin pientaloihin >>

Lämpöykkönen