Siirry sisältöön

Ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus – Kannattaako järjestelmän hankinta?

Ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus

Ilmavesilämpöpumppu on yleistynyt merkittävästi suomalaisten lämmitysratkaisuna, mutta moni pohtii sen sähkönkulutusta ja kustannustehokkuutta. Kuinka paljon ilmavesilämpöpumppu kuluttaa sähköä eri olosuhteissa? Millaisia säästöjä se voi tuoda verrattuna muihin lämmitysmuotoihin? Miksi lämpöpumppu on niin suosittu lämmitysratkaisu Suomessa? Näihin kysymyksiin saat vastaukset tässä artikkelissa!

Ilmavesilämpöpumppujen sähkönkulutukseen liittyy luonnollisesti monia muuttujia, mutta sähkönkulutusta voidaan arvioida tietyillä periaatteilla. Ilmavesilämpöpumppu käyttää sähköä toiminnan ylläpitämiseen, mutta samalla se kerää ilmasta moninkertaisesti lämpöenergiaa sähkönkulutukseen verrattuna.

Ensisijaisen tärkeää ilmavesilämpöpumppujen sähkönkulutuksen näkökulmasta on laitteen oikea mitoitus asennettavaan kohteeseen.

Alimitoitetun ilmavesilämpöpumpun kapasiteetti ei riitä tehokkaaseen lämmitykseen, jonka vuoksi sähkönkulutus kasvaa. Myöskään järjestelmän ylimitoitus ei ole suositeltavaa katkonaisen, laitetta rasittavan toiminnan vuoksi.


Ilmavesilämpöpumpun oikea mitoitus – sähkönkulutuksen A ja O

Ilmavesilämpöpumpun mitoituksessa huomioitavia tekijöitä ovat:

  • Talon koko ja lämmöntarve – tilavuus on tärkeä tekijä
  • Talon eristys – hyvä eristys vähentää energiankulutusta merkittävästi
  • Muut lämmönlähteet – esimerkiksi varaava takka tai ilmalämpöpumppu
  • Käyttöveden kulutus
  • Sijainti ja pakkaspäivien määrä

Vanhoissa taloissa ilmavesilämpöpumpun oikeaan mitoitukseen tärkeä avainluku on tieto aikaisemmasta energiantarpeesta. Uudiskohteissa tärkeää on tietää tarkka laskennallinen energiantarve.

Asiantuntijamme LämpöYkkösellä osaavat mitoittaa ilmavesilämpöpumppujärjestelmän tarpeesi mukaan oikein, jolloin sähkönkulutus pysyy minimissä ja hyötysuhde saadaan maksimoitua.

Ilmavesilämpöpumppu ja asentaja


Ilmavesilämpöpumpun osatehomitoitus vai täystehomitoitus?

Ilmavesilämpöpumpun oikea mitoitus vaikuttaa suoraan sähkönkulutukseen, lämmityskustannuksiin ja järjestelmän tehokkuuteen. Omakotitaloihin voidaan valita joko osateho- tai täystehomitoitettu järjestelmä riippuen kiinteistön tarpeista ja lämmitystavoista.

Osatehomitoitus – hybridijärjestelmä pienentämään energiakuluja

Monissa kohteissa ilmavesilämpöpumppu voidaan asentaa vanhan, kuten öljylämmitysjärjestelmän rinnalle, jolloin kyseessä on hybridijärjestelmä. Tämä on kustannustehokas tapa pienentää lämmityskuluja, sillä ulkolämpötilan alittaessa noin -20 astetta, vanha lämmitysjärjestelmä ottaa automaattisesti vastuun lämmityksestä.

Miksi hybridijärjestelmä voi olla järkevä ratkaisu?

  • Jos omakotitalossa on vielä hyväkuntoinen öljylämmitysjärjestelmä, ilmavesilämpöpumppu voidaan asentaa sen rinnalle.
  • Sähkövastuksen käyttö vähenee, kun muut lämmönlähteet tukevat lämmitystä huippupakkasilla.
  • Kovilla pakkaspäivillä vanhan järjestelmän, kuten öljyn hinta voi olla sähköä halvempaa.
  • Toimii yhdessä muun lämmitysjärjestelmän kanssa (esim. varaava takka tai ilmalämpöpumppu).

Oletko miettinyt voisiko hybridijärjestelmä olla sinulle oikea ratkaisu? Pyydä ilmainen kartoitus!

Täystehomitoitus – kun halutaan täysin päivitetty lämmitysratkaisu

Täystehomitoitettu ilmavesilämpöpumppu on suunniteltu pääasialliseksi lämmönlähteeksi, jolloin vanhaa järjestelmää ei jätetä paikoilleen.

Milloin täystehomitoitus kannattaa?

  • Kun halutaan täysin uusi päälämmitysjärjestelmä ilman vanhan lämmitysjärjestelmän tukemista.
  • Kun halutaan siirtyä täysin fossiilivapaaseen lämmitysratkaisuun

Sähkönkulutus optimoidaan, kun laite toimii mahdollisimman suurella hyötysuhteella.

Asiantuntijamme LämpöYkkösellä osaavat opastaa sinua oikean ratkaisun löytämiseen. Ota yhteyttä!

Mikäli haluat vielä suuremman hyödyn lämmitysenergian tuotannostasi, ota huomioon myös ilmalämpöpumpun asentaminen uuden ilmavesilämpöpumppujärjestelmän ohelle. Lue artikkelimme ilmalämpöpumpun sähkönkulutuksesta ja hyödyistä.

Esimerkkikaavio ilmavesilämpöpumpun lämpöenergian tuotannosta ja sähkönkulutuksesta

Alla olevassa esimerkissä on alustava mitoituslaskelma Jyväskylään 1990-luvulla valmistuneen 150m² saneeratun omakotitalon ilmavesilämpöpumpun lämmöntuotannosta vuorokausi-, sekä kuukausikohtaisesti.

Laskelman mukaan suorasähköllä toimineen omakotitalon alkuperäinen sähkönkulutus oli noin 24 000 kWh/vuosi. Jos kohteeseen asennetaan täystehomitoitettu ilmavesilämpöpumppu, arvioitu sähkönkulutus on enää noin 7800 kWh/vuosi. Tämä tarkoittaa yli kolminkertaista säästöä sähkönkulutuksessa. Mikäli kyseessä olisi uudiskohde, arvioitu ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus olisi vielä pienempi: noin 5000-6000 kWh.

*Kaaviot on laskettu Hedias -laskentasovelluksella.

Kaavio omakotitalon ilmavesilämpöpumpun lämmöntuotannosta vuorokausikohtaisesti

Kaavio 1. Ilmavesilämpöpumpun lämmöntuotanto vuorokausikohtaisesti
Ilmavesilämpöpumpun lämmöntuotanto omakotitalossa kuukausikohtaisesti
Kaavio 2. Ilmavesilämpöpumpun lämmöntuotanto kuukausikohtaisesti

Lämpöpumppujen määrän kasvu Suomessa ja niiden ylivoimainen energiatehokkuus sähkönkulutuksessa

Lämpöpumppujen käyttö on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2020 lämpöpumppujen osuus Suomen asumisen lämmitysenergiasta oli 12,4%, ja vuonna 2023 jo 16,7%, mikä tarkoittaa 35% kasvua kolmessa vuodessa. (Tilastokeskus, 2024.) Vuoteen 2023 mennessä Suomeen oli asennettu jo 1,45 miljoonaa lämpöpumppua. Tämä on eniten lämpöpumppuja per 1000 kotitaloutta kohden verrattuna muuhun Eurooppaan. (STT Info, 5.5.2023.)

Tämä kehitys osoittaa sen, että lämpöpumppujen, kuten ilmavesilämpöpumppujen suosio kasvaa jatkuvasti, Nykyaikaiset, tehokkaat järjestelmät, kuten ilmavesilämpöpumput korvaavat vanhempia lämmitysjärjestelmiä vähentäen sähkönkulutusta ja asumisesta aiheutuvia ympäristöpäästöjä,

Suomen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 lämpöpumput tuottivat Suomessa 16,7% koko 63 TWh asuinenergian tarpeesta. Tästä 16,7% lämpöpumppujen tuottamasta energiaosuudesta jopa 78% oli nettoenergiaa.

Lämpöpumpuilla on siis suuri merkitys sähkönkulutuksen ja sitä kautta päästöjen vähenemiseen. Esimerkiksi suoran sähkölämmityksen hyötysuhde on 1:1, kun ilmavesilämpöpumpuilla saadaan 3-4 -kertaisia hyötyjä.

Heräsikö lisäkysymyksiä? Lue artikkelimme, jossa vastaamme 20 yleisimpään kysymykseen ilmavesilämpöpumpuista.

Ilmavesilämpöpumppuun sijoittaminen ei ole vain palvelus itsellesi, mutta myös koko yhteiskunnalle. Pienentämällä sähkönkulutusta vaikutat ympäristöömme positiivisesti. Lisäksi se on myös iso askel kohti omavaraisuutta!

Tiivistelmä artikkelista:

Ilmavesilämpöpumpun oikea mitoitus: Oikea mitoitus varmistaa energiatehokkaan toiminnan, minimoi sähkönkulutuksen ja optimoi lämpöpumpun suorituskyvyn eri olosuhteissa.

Ilmavesilämpöpumpun osatehomitoitus vai täystehomitoitus: Hybridijärjestelmässä vanhasta hyötyy, kun taas täystehomitoitus tarjoaa täysin uuden lämmitysratkaisun.

Ilmavesilämpöpumpun säästöpotentiaali: Ilmavesilämpöpumpulla voi saada 3-4 -kertaisen säästön sähkönkulutuksesta verrattuna esim. suorasähkölämmitykseen.

Lämpöpumppujen määrän kasvu – ylivoimainen energiatehokkuus Suomessa: Lämpöpumppujen Suomessa tuottama nettoenergia oli jo 2023 yli 8TWh. (Tilastokeskus, 2024).

Lämpöykkönen