Maalämpöpumppu: 15 usein kysyttyä kysymystä

Maalämpöpumppu on lämmitysjärjestelmä, joka asennetaan yleensä kiinteistön päälämmitysjärjestelmäksi. Se voidaan asentaa sekä uudisrakentamisen että saneerauksen yhteydessä, jolloin sillä voidaan korvata esimerkiksi vanha puu-, öljy- tai sähkölämmitys.

Maalämpöpumppu kerää maahan varastoituneen auringon lämmön maasta tai vesistöstä putkiston avulla. Putkisto voidaan asentaa joko poraamalla lämpökaivo kallioon, kaivamalla horisontaalisesti maaperään tai vetämällä putket tontin lähellä sijaitsevaan vesistöön.

Järjestelmä kerää maasta alle 5 asteista lämpöä, jonka pumppu lämmittää energiatehokkaasti n. 30–70 asteiseksi.

Maalämpö voidaan asentaa mihin tahansa kohteeseen, jossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Kiinteistön tulee kuitenkin olla riittävän suuri, jotta maalämmön asennus on kannattavaa. Alle 100 neliöisessä kohteessa maalämmöllä ei todennäköisesti voida saavuttaa merkittäviä kustannushyötyjä, sillä lämmitysjärjestelmän hankintahinta on suhteessa korkea. 

Pienen kiinteistön kohdalla muista lämmitysvaihtoehdoista voi löytyä kustannustehokkaampi ratkaisu, kuten ilma-vesilämpöpumppu. 

Suurimman hyödyn maalämpö tuo kohteeseen, jossa se asennetaan vanhan öljylämmityksen, vesikiertoisen sähkölämmityksen tai puulämmityksen tilalle.

Jotta maalämpöpumpun vaatima kaivo saadaan porattua sekä keruupiiri asennettua, tulee maaperän soveltua tähän tarkoitukseen. Esimerkiksi pohjavesialueella sijaitsevalla tontilla ei välttämättä saa porata. Myös maanalaiset rakenteet ja tietyt maaperän ominaisuudet voivat vaikeuttaa maalämmön asennusta. 

Lämpökaivon poraamiseen tarvitaan porauslupa, joka haetaan kunnan tai kaupungin rakennusvalvonnasta. Lupa voidaan evätä yllä mainittujen syiden lisäksi myös muun muassa asemakaavassa olevien esteiden tai toisen lämpökaivon liian läheisen sijainnin vuoksi.

Lämpökaivo on halkaisijaltaan hieman yli 10 cm leveä. Kun poraus on valmis, aukon ympärille asennetaan muovinen huoltokaivo, joka jää maan alle. Lisäksi noin puolen metrin syvyydessä kaivolta talolle kulkeva putkisto peitetään. Niistä ei käytännössä jää pihaan mitään jälkiä, eikä niitä tarvitse pihalla liikkuessa varoa.

Kaivon sijainti voi olla kuitenkin hyvä merkitä, jotta vältetään mahdolliset vahingot tulevaisuudessa, esimerkiksi maanrakennustöitä tehdessä.

Maalämpöpumpun sisäyksikkö on täyskorkean jääkaappipakastimen kokoinen. Se asennetaan yleensä kodin tekniseen tilaan, pannuhuoneeseen tai kodinhoitohuoneeseen. Koska nykyaikaiset maalämpöpumput ovat niin hiljaisia, ne voidaan äänitason puolesta sijoittaa lähes mihin vain. Asennuksen sujuvuuden kannalta on kuitenkin suositeltavaa, että tilassa on valmiina vesi-, viemäri- ja sähköliitännät.

Maalämpöpumppu toimii moitteettomasti ja tehokkaasti myös erittäin kovilla pakkasilla. Se onkin maalämpöpumpun selkeä etu verrattuna esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppuun, joka siirtyy kovimmilla pakkasilla käyttämään laitteen omaa sähkövastusta tai ohjaa lämmityksen kiinteistön toiselle lämmitysjärjestelmälle, kuten öljy-, sähkö- tai pellettilämmitykselle. Maalämpö ei vaadi rinnalleen toista lämmönlähdettä.

Maalämmöllä viilennys on mahdollista, kun hyödynnetään järjestelmässä automaattisesti syntyvää ja edullista maaviileää. Useasti kuitenkin kustannustehokkaampi ratkaisu on hankkia maalämpöpumpun rinnalle viilennyskäyttöön suunniteltu ilmalämpöpumppu.

Erimerkkiset ja -malliset maalämpöpumput ovat perusperiaatteiltaan samankaltaisia, mutta toki eroavaisuuksiakin löytyy. Eroja on muun muassa hyötysuhteessa, lämmitystehossa ja laitteen äänessä. Uusimmista maalämpöpumpuista löytyy myös moderneja ominaisuuksia, kuten laitteen etäohjaus.

Sopivan maalämpöpumpun valinnassa on olennaista ottaa huomioon erityisesti talon lämmitystehon ja lämmitysenergian tarve sekä tarvittavan lämpimän käyttöveden määrä. Jos kodissa on esimerkiksi useampi suihku ja kylpyamme, on pumpun pystyttävä tuottamaan riittävästi lämmintä vettä kodin kaikkiin tarpeisiin. 

Asiantunteva myyjä auttaa aina kartoittamaan juuri sinun tarpeisiisi sopivan maalämpöpumpun.

Maalämpöpumpun hinta koostuu itse laitteesta, laitteen asennuksesta sekä asennukseen liittyvistä kustannuksista, kuten porauksesta ja mahdollisesta vanhan järjestelmän purkamisesta. Porauksen hintaan vaikuttaa esimerkiksi porattavan kaivon syvyys. Myös valittavan laitteen teho ja muut ominaisuudet vaikuttavat hieman lopulliseen hintaan. 

Kokonaisuudessaan maalämpöpumpun hinta asennettuna kotitalousvähennyksen jälkeen on yleensä noin 18 000–25 000 euroa. Investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin, useimmiten 6–9 vuoden aikajänteellä.

Kokeile hintalaskuriamme ja saat alustavan tarjouksen maalämpöpumpusta ja asennuksesta sähköpostiisi! 

Maalämpöpumpun asennukseen on saatavilla erilaisia tukia ja avustuksia. Yleisin niistä on kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys lasketaan aina työn osuudesta, eli maalämpöpumpun asennukseen, lämpökaivon poraukseen ja vanhan järjestelmän purkuun liittyvistä kustannuksista.

Jos olet vaihtamassa vanhaa öljylämmitystä maalämpöön, on valittavana useampi eri tukivaihtoehto. Voit joko hakea korotettua kotitalousvähennystä, ELY-keskuksen valtionavustusta tai ARA:n energia-avustusta*.

Lue lisää: Öljylämmityksestä luopumisen tuet ja avustukset

*ARA:n energia-avustus ei koske ainoastaan öljylämmityksestä luopuvia, vaan avustusta voi hakea myös muihin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin.

Maalämpöpumpun hankinta- ja asennusprosessi kestää tyypillisesti noin 2–3 kuukautta, josta porausluvan hankintaan kuluu yleensä noin 1–2 kuukautta. Jos kohteesta puretaan samalla pois vanha lämmitysjärjestelmä, lisää se työmäärää yleensä päivällä.

Maalämmön energiansäästöpotentiaali on noin 70–80 % verrattuna sähkö -tai öljylämmitykseen.

Konkreettisina lukuina tämä tarkoittaa sitä, että öljy- tai sähkölämmityksen vaihtaminen maalämpöön tuottaa parhaimmillaan 15 000–40 000 € nettosäästöt 20–30 vuoden elinkaarensa aikana. Summasta on siis vähennetty laitteen ja asennuksen hinta. Lue täältä lisää maalämmön sähkönkulutuksesta.

Maalämpöpumpun hankinta myös nostaa asunnon arvoa vähintään investointihinnan verran.

Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Molemmat ovat energiatehokkaita lämmitysmuotoja, jotka auttavat pienentämään asumisen hiilijalanjälkeä. Maalämpö maksaa ostohetkellä enemmän, mutta sen käyttökustannukset tulevat koko elinkaaren aikana edullisemmaksi ja energiansäästöpotentiaali on suurempi. 

Maalämpöpumppua ei kuitenkaan välttämättä kannata asentaa hyvin pieneen kohteeseen. Jos kohteesi on reilusti alle 100 neliötä, kannattaa harkita ilma-vesilämpöpumpun tai ilmalämpöpumpun hankintaa. Ilma-vesilämpöpumppu on hyvä valinta myös silloin, kun lämpökaivon poraus kiinteistön alueelle ei onnistu.

Lataa ostajan opas: Maalämpö- vai ilma-vesilämpöpumppu?

Maalämpöpumppu on helppohoitoinen lämmitysratkaisu. Pumpun omatoimisia huoltotoimenpiteitä ovat lämmityspuolen sihdin puhdistus ja tarvittaessa paineen lisäys – sekä keruupuolen sihdin puhdistus ja paineen tarkistaminen.

Sihdit tulisi puhdistaa keskimäärin kerran vuodessa, ja noin 3–5 vuoden välein ammattilaisen tulisi tehdä tarkempi tarkastus- ja optimointihuolto.

Lue lisää: Näin huollat maalämpöpumppua itse

Maalämpökaivo on hyvin pitkäikäinen, eikä maaperän tai kallion kyky toimittaa lämpöä “kulu” samalla tavalla kuin maalämpöpumpun mekaaniset osat. Jos lämpökaivoa käytetään liian intensiivisesti, voi maaperä sen ympärillä kuitenkin viiletä, mikä vaikuttaa kaivon tehoon. Lämpökaivo itsessään voi kuitenkin olla oikein mitoitettuna lähes ikuinen. 

Maalämpöpumpun elinkaari on n. 20-30 vuotta ja sen kompressorin elinkaari on noin 15–20 vuotta. Jos kompressori hajoaa, se voidaan vaihtaa ilman että lämpökaivoa tai asennuksia tarvitsee uusia. Lue lisää maalämpöpumpun vaihdosta uuteen.