Omakotitalon sähkönkulutukseen ilma–vesilämpöpumpulla merkittäviä säästöjä
Omakotitaloon sijoitettavan ilmavesilämpöpumpun toimintaperiaate ja laitteen sähkönkulutus
Ilmavesilämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin muut lämpöpumput. Pumpussa on kaksi lämmönvaihdinta (höyrystin ja lauhdutin). Ilmavesilämpöpumppu toimii -20–25-asteen pakkasiin saakka, jonka jälkeen kylmästä ilmasta on mahdotonta tuottaa lämpöä hyvällä hyötysuhteella ja ulkoyksikkö sammuu. Tämän jälkeen päävastuun lämmöntuotosta ottaa ilmavesilämpöpumpun sisäyksikön sähkövastus.
Ilmavesilämpöpumpun sähkövastuksen tarvetta voi toki vähentää esimerkiksi varaavan takan ja ilmalämpöpumpun yhdistelmällä, jotta sähköllä lämmitettävä aika jäisi minimiin.
Ilmavesilämpöpumppua harkitessa on hyvä ymmärtää alueensa pakkaspäivien (ja pakkaslukemien) keskimäärä, mutta tärkeämpää on keskittyä laitteen mitoitukseen. Ilmavesilämpöpumpun sähkövastuksen käyttöaika ohjautuu pitkälti sen mukaan, onko laite mitoitettu osateho- vai täystehomitoituksena.
Omakotitalon ilmavesilämpöpumpun osatehomitoitus ja sähkönkulutus
Omakotitaloissa on toisinaan järkevää tehdä ratkaisu, jossa vanhan järjestelmän rinnalle asennetaan ilmavesilämpöpumppu pienentämään vuosittaisia energiakuluja. Tämän kaltaisia yhdistelmäjärjestelmiä kutsutaan hybridijärjestelmiksi. Tällöin ilmavesilämpöpumppu osatehomitoitetaan, sillä sen täysmittaiselle teholle ei ole tarvetta.
Esimerkiksi omakotitalon öljylämmitysjärjestelmän ollessa vielä hyvässä kunnossa, voidaan sen rinnalle asentaa ilmavesilämpöpumppu. Kun aikanaan öljylämmitysjärjestelmä tulee tiensä päähän, voidaan se irrottaa hybridijärjestelmästä ja tehdä ilmavesilämpöpumpusta päälämmönlähde. Näin olemassa oleva öljy saadaan hyödynnettyä, ja siirtyminen fossiilittomaan lämmitykseen tapahtuu portaittain.
Osatehomitoitus tehdään usein kustannussyistä ja käytännössä se tarkoittaa, että ilmavesilämpöpumppu mitoitetaan toimimaan pienemmällä teholla, jolloin itse laitehankinta on edullisempi, kun ei tarvita niin tehokasta ilmavesilämpöpumppua.
Osatehomitoitettu ilmavesilämpöpumppu toimii siis käytännössä yhteistyössä talon muiden lämmitysjärjestelmien kanssa. Entinen lämmitysjärjestelmä (esim. öljy) hoitaa kiinteistön lämmityksen huippupakkasilla. Tällöin ilmavesilämpöpumpun sähkövastuksia ei täystehomitoiteta.
Osatehomitoituksella potentiaaliset energian kokonaissäästöt ovat luonnollisesti pienemmät kuin täystehomitoitettua ilmavesilämpöpumppua käytettäessä.
Omakotitalon ilmavesilämpöpumpun täystehomitoitus tehdään kun laitetta halutaan käyttää täysmittaisesti
Täystehomitoitus kannattaa tehdä, mikäli se vain on kustannusten puolesta mahdollista. Näin laite toimii koko tehollaan ja se tuottaa lämpöä hyvällä hyötysuhteella -20–25-asteeseen saakka. Ulkoyksikkö sammuu itsekseen, kun sen on mahdotonta enää tuottaa erittäin kylmästä ilmasta lämpöenergiaa hyvällä hyötysuhteella. Sisäyksikön sähkövastukset kytkeytyvät automaattisesti päälle.
Ilmavesilämpöpumpun sähkövastus varmistaa kiinteistön lämmönjakelun äärimmäisillä pakkasilla
Usein törmäämme ajatukseen, että ilmavesilämpöpumpun sisäyksikön sähkövastuksen käyttöä pelätään.
Lämpöpumppujen sähkövastuksia ei saa missään tilanteessa kytkeä pois päältä, sillä ne ylläpitävät kiinteistön lämpöä kun ilmasta ei ole enää otettavissa lämpöenergiaa.
Ilmavesilämpöpumpulla lämmittävän on hyvä muistaa, että vaikka pakkaspäiviä tuleekin ja ne aiheuttavat hetkellisen piikin sähkönkulutukseen, pysyy vuositason kokonaiskulutus joka tapauksessa matalampana kuin esim. öljy- tai sähkölämmityksen vuosittaiset kulut.
Pakkasraja ei ole oleellisin asia, vaan minkä hyötysuhteen ilma-vesilämpöpumppu saavuttaa +10– -10-asteen lämpötilassa, sillä suurimman osan vuodesta vietämme juuri näissä ulkolämpötiloissa.
Alueellisten pakkaspäivien määrien keskiarvot
- Suomessa yli -20 asteen pakkaspäiviä on tilastoitu esiintyvän eniten Lapissa, missä niitä voi olla keskimäärin 20–30 päivää talvikauden aikana.
- Maan etelä- ja keskiosissa lukemat puolittuvat noin 5–10 yli -20 asteen pakkaspäivään talvessa.
Omakotitalon ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus – monen tekijän summa
Omakotitalon sähkönkulutuksen minimoiminen ilmavesilämpöpumpulla vaatii oikeanlaisen mitoituksen, joka on monen tekijän summa. Vaikka hankittujen laitteiden tehot ja hyötysuhteet olisivat kohdillaan, vaativat ne oikeanlaisen mitoituksen toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla.
Mitoituksessa lähdetään liikkeelle siitä, että ilmavesilämpöpumppu kykenee pitämään kiinteistön lämpimänä ilman muita apulämmönlähteitä, kuten ilmalämpöpumppua tai varaavaa takkaa. Tällöin hahmotetaan niin sanottu ”raaka” energian kokonaiskulutus eli minkä verran lämpöenergiaa tarvitaan kyseisen kiinteistön lämmön ylläpitoon.
On tärkeää myös ymmärtää, että lämmitystä mitoittaessa tila hahmotetaan neliöiden sijaan kuutioina. Nykypäivänä yhä useammassa talossa on korkeaa kattotilaa sekä isoja ikkunapintoja, jotka vaikuttavat energiankulutukseen. Tämä huomioidaan myös omakotitaloon ilmavesilämpöpumppua mitoitettaessa.
Lisäksi talojen eristeet vaihtelevat eri ikäisten talojen kesken, mikä on myös omiaan vaikuttamaan omakotitalon ilmavesilämpöpumpun mitoitukseen sekä energiankulutukseen.
Ilmavesilämpöpumppujen sähkövastukset ovat varajärjestelmä, mikäli lämpöpumppu ei kykene enää tuottamaan ulkoilmasta lämpöä hyvällä hyötysuhteella.
Ilmavesilämpöpumppu ei vaadi erillistä keruupiiriä, kuten maalämpöpumppu. Näin ollen ilmavesilämpöpumppu vaatii tilaa vain noin jääkaapin kokoisen sisäyksikön verran esimerkiksi kodinhoitohuoneesta tai teknisestä tilasta. Ulkoyksikkö muistuttaa ulkomuodoltaan ilmalämpöpumppujen ulkoyksikköä, mutta se saattaa olla hieman isompi. Ulkoyksikkö sijoitetaan usein talon ulkoseinustalle.
Ilmavesilämpöpumpun sisäyksikkö on noin jääkaapin kokoinen laite tai jopa pienempi, riippuen minkälaiseen malliin päätyy. Sisäyksikkö on lähes samanlainen kuin maalämpöpumpussa.
Ilmavesilämpöpumppu on hyvä huollattaa ammattilaisella muutaman vuoden välein, jotta järjestelmä pysyy tehokkaana ja pitkäikäisenä.
Omakotitalon ilmavesilämpöpumpun mitoitusta varten suosittelemme kääntymään asiantuntijan puoleen, joka osaa huomioida asennuksessa kaikki tekijät myös ilmavesilämpöpumpun sähkökulutukseen liittyen ja ymmärtää asioiden yhteisvaikutukset kokonaisuuden kannalta. Ilmavesilämpöpumpun kokonaiskulutus on hyvin kohderiippuvainen ja jokaisen kiinteistön kohdalla mitoitus on tehtävä erikseen. Karkeasti voidaan kuitenkin linjata, että ilmavesilämpöpumpun vaatima nettoenergiantarve on noin 1/3 suorasähköön tai öljyyn verrattuna.
Laske alustava hinta ilmavesilämpöpumpulle
LämpöYkkösen kautta saat tarjouksen ilmavesilämpöpumpusta sekä hybridijärjestelmästä
LämpöYkkösen kautta saat ilmavesilämpöpumpun täys- tai hybridijärjestelmänä avaimet käteen -periaatteella.
Saat koko järjestelmän yhdeltä toimijalta, joka takaa helpon asioinnin, selkeän hinnoittelun ja ensiluokkaisen palvelun koko projektin ajan. Luotettavana ja vakaana lämpöpumppualan toimijana kykenemme tarjoamaan asiakkaillemme kilpailukykyiset takuut, joista olemme myös tulevaisuudessa vastaamassa.
Meillä on korkein AAA-luottoluokitus
LämpöYkkösen asiakkaana voit siis luottaa kokonaisvaltaisesti niin vahvaan asiantuntijuuteemme kuin pysyvyyteemme. Kaiken kaikkiaan AAA-luokitus on yksi tärkeä osoitus siitä, että toimimme vastuullisesti ja luomme yhdessä asiakkaiden kanssa positiivista energiaa pitkälle tulevaisuuteen.