Siirry sisältöön

Lämpöpumppu on ympäristöteko, joka maksaa itsensä takaisin – miten se on mahdollista?

Ekologisten lämpöpumppujen kysyntä on vahvassa kasvussa. Eikä ihme. Laitteen energiatehokkuus on niin korkealla tasolla, että se maksaa käytännössä itsensä takaisin lämmityksestä syntyvillä säästöillä – ja rahaa jää vielä ylikin. 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä yhä selvemmin. Maapallon keskilämpötila kohoaa, hirmumyrskyt yleistyvät, jäätiköt sulavat ja suurkaupunkien saasteongelmat lisääntyvät.

Ongelmat johtuvat fossiilisten polttoaineiden, öljyn, kivihiilen, kaasun ja turpeen liiallisesta käytöstä.

Laskelma osoittaa, että öljylämmitystä käyttämällä kuormitettiin ympäristöä ja menetettiin rahaa 3000 euroa. Lämpöpumpulla taas tehtiin merkittävä ympäristöteko ja säästettiin 27 000 euroa.

Ratkaisuja ilmasto-ongelmaan on kaksi. Fossiiliset polttoaineet on korvattava joko parantamalla energiatehokkuutta tai siirtymällä hiilidioksidivapaaseen energiantuotantoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on alettava hyödyntää joko uusiutuvaa energiaa tai ydinvoimaa.

Joka tapauksessa muutos lähtee yksittäisten ihmisten teoista. Siksi listasimme 10 käytännön ohjetta, joiden avulla voit pienentää asumiseen liittyvää hiilijalanjälkeäsi.

Lämpöpumput tehokkain apu energiansäästöön

Suomen hallitus kannustaa tuoreessa ilmastosuunnitelmassaan uusiutuvan energian käyttöön ja öljyn vähentämiseen. Tällä hetkellä Suomessa öljylämmitys on yhä suosittu lämmitysmuoto – öljyä poltetaan vuosittain arviolta 400 miljoonaa litraa noin 200 000 pientalon öljykattilassa. Ilmastosuunnitelmassa yhtenä ratkaisuna öljyn käytön vähentämiseen nähdään lämpöpumput, joiden käyttöä pyritään lisäämään muun muassa polttoaineiden verotusta säätelemällä.

Ekologinen lämpöpumppu on tehokkain keino asumisesta syntyvän hiilijalanjäljen pienentämiseen. Lämpöpumput hyödyntävät uusiutuvaa energiaa – ne ottavat energiansa ilmasta, maasta, kalliosta tai vedestä. Laitteet palauttavat myös ilmanvaihdon ja jäteveden hukkaenergian, joten niitä voidaan syystä kutsua todellisiksi energiatehokkuusinvestoinneiksi.

→ Lue vinkkimme pientalon energiankulutuksen pienentämiseen.

Ekoteko, joka maksaa itsensä ja alkaa heti tuottaa myös säästöjä

Moni suomalainen pienentää jo energiankulutustaan muutaman tuhannen euron arvoisella ilmalämpöpumpulla. Noin 10 000–30 000 euroa maksavat maalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu ovat kalliimpia, mutta niihin investoimalla voi myös säästää enemmän.

Erityisen kannattavaa lämpöpumpun hankinta on niille, jotka haluavat ympäristön suojelun ohella parantaa omaa taloudellista tilannettaan.

Toisin kuin luullaan, myös maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumpun hankkiminen on mahdollista lähes jokaiselle pientaloasukkaalle, jonka luottotiedot ja perustoimeentulo ovat kunnossa – ja erityisen kannattavaa nimenomaan juuri niille jotka haluavat parantaa omaa taloudellista tilannettaan.

Lämpöpumppu tuottaa niin valtavan energiansäästön, että laitteen investointi ei vaadi erillistä pääomaa, vaan hankinta voidaan kattaa laitteen tuomilla säästöillä – ja rahaa jää vielä ylikin.

Esimerkkilaskelma – näin paljon säästät kuukausierän jälkeen

Lämpöpumppu – esimerkiksi 20 000 euron arvoinen maalämpöpumppu – voidaan rahoittaa kolmella eri tavalla. Käteismaksuna, pankkilainalla tai laitemyyjän tarjoamalla rahoitussopimuksella.

Pankkilainan korko (kulutusluotto) on tällä hetkellä noin 3 % ja rahoituksen korko noin 6–7 %. Pankkilaina vaatii hieman enemmän työtä – on käytävä pankissa ja hankittava vakuus tai takaus. Rahoitussopimuksessa korko on hieman kalliimpi, mutta sopimus voidaan neuvotella ostotilanteessa, jolloin vakuutta tai takausta ei tarvita.

Pankkilainan korko on tällä hetkellä noin 3 % ja rahoituksen korko noin 6–7 %. Lämpöpumput tuovat sijoitetulle pääomalle noin 10 % koron, joten investoinnin sekä koron voi maksaa lämmityksestä syntyvillä säästöillä. 

Kaikki lämpöpumput tuovat asennuksen jälkeen sijoitetulle pääomalle noin 10–20 % koron. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankkipa lämpöpumpun millä rahoitustavalla vain, lämpöpumppuinvestoinnin sekä rahoituksen koron voi maksaa lämmityksestä syntyvillä säästöillä – ja rahaa jää vielä säästöönkin.

Tehdään esimerkkilaskelma. Jos 20 000 euron maalämpöpumppu ostetaan rahoituksella, sille voidaan neuvotella esim. 10 vuoden rahoitusratkaisu. Tällöin ostaja maksaa joka kuukausi lämpöpumpusta 215 euron investointilyhennyksen, joka sisältää 6,0 % koron.

Maalämpöpumpun käyttöikä on noin 15–20 vuotta, eli investoinnin tuottama hyöty on rahallisesti huikea. Jo 10 vuoden aikana se tuottaa esimerkkitapauksessa ostajalle 27 000 euron arvosta hyötyä.

Jos lämpöpumppu vaihdetaan esimerkiksi öljyn tilalle, kodin lämmityslasku pienenee 225 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että lämpöpumpun ostaja voi maksaa maalämpöpumpun kuukausierän sekä koron rahalla, joka säästyy lämmityksestä. Säästöä kertyy uuden lämmitysjärjestelmän ansiosta vuodessa noin 2 700 euroa – jolla investointi voidaan maksaa kokonaan.

Jos 20 000 euron investointi maksetaan käteisellä, koko 2 700 euron säästö on tuottoa. Tässä tapauksessa tuotto eli korko rahoille on 13,5 %.

Vaihtoehtona maksaa enemmän ja kuormittaa ympäristöä

Verrataan tilannetta siihen, että ostajalla olisi pankkitilillä sama 20 000 euroa – kuten esimerkiksi usealla vanhemmalla, öljylämmitystä suosivalla pientaloasukkaalla tällä hetkellä on. Inflaatio (1,5 %) syö rahoista noin 300 euroa vuodessa – eli 10 vuoden aikana rahan pitäminen pankkitilillä tulee maksamaan noin 3 000 euroa. Jos rahat olisi sijoitettu maalämpöön, sijoitus olisi samassa ajassa tuottanut 27 000 euroa.

Energiatehokkuus on kaikissa laadukkaissa lämpöpumpuissa niin korkea, että yhtälö koskee kaikkia lämpöpumppuja – olipa kyseessä 2 000 euron ilmalämpöpumppu tai 20 000 euron maalämpöpumppu.

Käytännössä ensimmäisessä vaihtoehdossa kuormitettiin ympäristöä ja menetettiin rahaa 3 000 euroa ja toisessa vaihtoehdossa tehtiin merkittävä ympäristöteko ja säästettiin 27 000 euroa.

Energiatehokkuus on kaikissa lämpöpumpuissa niin kova, että yhtälö koskee kaikkia lämpöpumppuja – olipa kyseessä 2 000 eurosta lähtevä ilmalämpöpumppu – jota hyödynnetään suorasähkölämmitteisissä kohteissa – tai 20 000–30 000 euron arvoinen maalämpöpumppu.

Moni jo huomannut edut – lämpöpumppujen määrä huimassa kasvussa

Tietoisuus lämpöpumppujen ympäristövaikutuksista sekä niiden tuomista säästöistä ovat lisänneet laitteiden kysyntää viime vuosien aikana. Esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myynti on kasvanut kuluneen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 50 %.

Pientaloasukkaiden investoinneilla on valtava vaikutus ilmastomuutoksen torjumiseen – kyse on enää siitä, kenellä on varaa jättää lämpöpumppu hankkimatta.  

Kestävän liiketoiminnan kehitystoimisto Gaia Oy:n tekemän selvityksen mukaan pientalojen omistajat tulevat investoimaan lämpöpumppuihin yhteensä 12 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Tämä tarkoittaa sitä, että alalle syntyy noin 3 000 uutta työpaikkaa ja 0,8 miljoonasta 1,7 miljoonaan laitteeseen nouseva laitekapasiteetti tuottaa noin 22 TWh/a energiaa – josta 15 TWh/a on talojen ympäriltä otettua uusiutuvaa energiaa.

Suomalaisten pientaloasukkaiden investoinneilla on siis paitsi valtava vaikutus ilmastomuutoksen torjumiseen – myös miljardiluokan merkitys Suomen vaihtotaseeseen, rakennuskannan arvoon ja talon omistajien omaan talouteen. Kyse on enää siitä, kenellä on varaa jättää lämpöpumppu hankkimatta.

Maalämpö- vai ilma-vesiälämpöpumppu – kumpi on kannattavampi? Lue artikkeli >>

Kiinnostuitko lämpöpumpuista? Ota yhteyttä >>

Kysy rahoitusta yritykselle tai taloyhtiölle – mahdollistamme myös leasingratkaisut >>

Lähteet: Suomen lämpöpumppuyhdistys, J Keronen, Climate Leadership Council, Stromwarnign
Kuva: Shutterstock

Lämpöykkönen