Maalämpö tuo suurimmat säästöt – mutta kenelle se sopii?

Suosiotaan huikeasti kasvattaneella maalämmöllä voidaan säästää jopa 80 % energiankulutuksessa. Mutta millaiseen kohteeseen se sopii?     

Lämmitysmuodon suosio johtuu ekologisuudesta, energiatehokkuudesta sekä edullisesta viilentämismahdollisuudesta. Maalämpö ottaa lämpöenergiansa maasta, vedestä tai kalliosta. Käytännössä yli 95% maalämpöpumpuista ottaa energiansa kallioon poratusta kaivosta, jonka syvyys on kiinteistön energiantarpeesta riippuen 100–400 metriä.

Tämä asettaa omat rajoituksensa lämmitysmuodon käyttäjäryhmälle. Lähtökohtaisesti maalämpö sopii sekä saneeraajalle että uudisrakentajalle. Kohteena voi olla esimerkiksi pientalo, taloyhtiö, liikekiinteistö, kuntasektorin kiinteistö tai hallirakennus – kunhan lämmitysmuotoon ja maaperään liittyvät edellytykset vain täyttyvät.

Muista aina lämpöpumppua ostaessasi varmistua tuotteen laadusta. Tällöin ostat hyötyä ja pitkää elinkaarta, etkä halvinta hintaa ostohetkellä.

Asia on erittäin ajankohtainen esimerkiksi 1950–1990 rakennetuissa kiinteistöissä, joissa edessä on lämmitysjärjestelmän päivitys. Näissä kohteissa voitaisiin maalämmön avulla saavuttaa keskimäärin 60–80 % säästöt.

Lataa maksuton maalämpöpumpun ostajan opas, josta saat kaiken tarvittavan tiedon maalämpöpumpun hankintaa varten.

Mitä kohteelta vaaditaan?

Jos kyseessä ei ole uudisrakennus, ensimmäiseksi on tutkittava, soveltuuko kohdekiinteistö maalämmön hyödyntämiseen. Sen selvittämisessä oleellisimmat kysymykset ovat:

• Mikä lämmitysjärjestelmä kohteessa on? Maalämpö sopii parhaiten kohteeseen, jossa on öljylämmitys, vesikiertoinen sähkölämmitys tai puulämmitys. Usein myös suoralla sähköllä lämpiävä kohde kannattaa siirtää maalämpöön, vaikka sen lisäksi kohteeseen joudutaan rakentamaan vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.
• Mikä lämmönjakotapa kohteessa on? Maalämpöpumppu lämmittää vettä, joten lämmönjako on oltava vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys.
• Mikä kohteen sähkönkulutus on ollut 3–5 viimeisen vuoden aikana? Uusi maalämpöjärjestelmä mitoitetaan tiedon pohjalta, joten on oleellista, että arviota ei tehdä yksittäisen, mahdollisesti poikkeuksellisen vuoden perusteella. Lue lisää maalämmön sähkönkulutuksesta.
• Onko kiinteistö riittävän kokoinen maalämpöä varten? Hyvin pienen ja energiankulutukseltaan vähäisen kiinteistön kohdalla kannattaa myös pohtia, olisiko esim. ilma-vesilämpöpumppu, poistoilmalämpöpumppu tai ilmalämpöpumppu kustannustehokkaampi vaihtoehto.

Mitä tontilta vaaditaan?

Mikäli kiinteistön todetaan soveltuvan maalämmölle, selvitetään seuraavaksi tontin ominaisuudet:

• Sijaitseeko kohde pohjavesialueella? Jos sijaitsee, alueella ei välttämättä voi tehdä porauksia. Pohjavesialue ei kuitenkaan aina estä maalämmön hyödyntämistä. Asia selviää kunnan teknisestä toimistosta tai kiinteistövirastosta.
• Onko tontilla kallio riittävän lähellä? Joskus tontilla voi olla esimerkiksi poikkeuksellisen paljon maapeitteitä, jotka hankaloittavat poraamista. Yleensä kallio on kuitenkin Suomessa kohtuullisen etäisyyden päässä maanpinnasta. Asia selviää viimeistään palveluntarjoajan tekemällä kartoituskäynnillä.
• Maalämpö tarvitsee porausluvan. Kiinteistökohtainen toimenpidelupa haetaan kunnalta tai kaupungilta ja sen voi hakea joko kiinteistön omistaja tai palveluntarjoaja joka asentaa maalämmön.

Jos edellä mainitut kiinteistö- ja tonttikohtaiset ehdot täyttyvät, voidaan maalämmön hankintaprosessi käynnistää.

Maalämpöön investointi on erityisen hyvä ratkaisu silloin, jos lämmitysjärjestelmää ollaan muutenkin uudistamassa. Asia on erittäin ajankohtainen esimerkiksi 1950–1990 rakennetuissa kiinteistöissä, joissa edessä on lämmitysjärjestelmän päivitys. Näissä kiinteistössä voitaisiin maalämmön avulla säästää kustannuksissa keskimäärin 60–80 % – ja pienentää samalla merkittävästi elinympäristöä kuormittavaa hiilijalanjälkeä.

Näin paljon maalämpöpumppu toi säästöjä! Katso video >>

Näitä hyötyjä lämpöpumppu toi. Lue listaus asiakkaiden saamista hyödyistä >>

Tutustu LämpöYkkösen säästöt maksimoivaan elinkaaripalveluun >>

Tilaa #100faktaa-sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa uutiskirje >>