Omakotitalon sähkökulutukseen ilma–vesilämpöpumpulla merkittäviä säästöjä
Omakotitaloon sijoitettavan ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaate ja laitteen sähkönkulutus
Ilma-vesilämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin muut lämpöpumput. Pumpussa on kaksi lämmönvaihdinta (höyrystin ja lauhdutin). Ilma-vesilämpöpumppu toimii -20–25-asteen pakkaseen saakka, jonka jälkeen kylmästä ilmasta on mahdotonta tuottaa lämpöä hyvällä hyötysuhteella ja ulkoyksikkö sammuu. Tämän jälkeen päävastuun lämmöntuotosta ottaa ilma-vesilämpöpumpun sisäyksikön sähkövastus.
Ilma-vesilämpöpumpun sähkövastuksen tarvetta voi toki vähentää esimerkiksi varaavan takan ja ilmalämpöpumpun yhdistelmällä, jotta sähköllä lämmitettävä aika jäisi minimiin.
Ilma-vesilämpöpumppua harkitessa on hyvä ymmärtää alueensa pakkaspäivien (ja pakkaslukemien) keskimäärä, mutta merkittävämpää on keskittyä oikeaan laitteen mitoitukseen. Ilma-vesilämpöpumpun sähkövastuksen käyttöaika ohjautuu pitkälti sen mukaan, onko laite mitoitettu osateho- vai täystehomitoituksena.
Omakotitalon ilma-vesilämpöpumpun osatehomitoitus ja sähkönkulutus
Omakotitaloissa on toisinaan järkevää tehdä ratkaisu, jossa vanhan järjestelmän rinnalle asennetaan ilma-vesilämpöpumppu pienentämään vuosittaisia energiakuluja. Tämän kaltaisia yhdistelmäjärjestelmiä kutsutaan hybridijärjestelmiksi. Tällöin ilma-vesilämpöpumppu osatehomitoitetaan, sillä sen täysmittaiselle teholle ei ole tarvetta.
Esimerkiksi omakotitalon öljylämmitysjärjestelmän ollessa vielä hyvässä kunnossa, voidaan sen rinnalle asentaa ilma-vesilämpöpumppu. Kun aikanaan öljylämmitysjärjestelmä tulee tiensä päähän, voidaan se irrottaa hybridijärjestelmästä ja siirtyä käyttämään ilma-vesilämpöpumppua päälämmönlähteenä. Näin olemassa oleva öljy saadaan hyödynnettyä, ja siirtyminen fossiilittomaan lämmitykseen tapahtuu portaittain.
Osatehomitoitus tehdään usein kustannussyistä ja käytännössä se tarkoittaa, että ilma-vesilämpöpumppu mitoitetaan toimimaan pienemmällä teholla, jolloin itse laitehankinta on edullisempi, kun ei tarvita niin tehokasta ilma-vesilämpöpumppua.
Osatehomitoitettu ilma-vesilämpöpumppu toimii siis käytännössä yhteistyössä talon muiden lämmitysjärjestelmien kanssa. Entinen lämmitysjärjestelmä (esimerkiksi öljy) hoitaa kiinteistön lämmityksen huippupakkasilla. Tällöin ilma-vesilämpöpumpun sähkövastuksia ei täystehomitoiteta.
Osatehomitoituksella potentiaaliset energian kokonaissäästöt ovat luonnollisesti pienemmät kuin täystehomitoitettua ilma-vesilämpöpumppua käytettäessä.
Omakotitalon ilma-vesilämpöpumpun täystehomitoitus tehdään kun laitetta halutaan käyttää täysmittaisesti
Täystehomitoitus kannattaa tehdä, mikäli se vain on kustannusten puolesta mahdollista. Näin laite toimii koko tehollaan ja se tuottaa lämpöä hyvällä hyötysuhteella -20–25-asteeseen saakka. Laite sammuu itsekseen, kun sen on mahdotonta enää tuottaa erittäin kylmästä ilmasta lämpöenergiaa hyvällä hyötysuhteella.
Ilma-vesilämpöpumpun sähkövastus varmistaa kiinteistön lämmönjakelun äärimmäisillä pakkasilla
Usein törmäämme ajatukseen, että ilma-vesilämpöpumpun sisäyksikön sähkövastuksen käyttöä pelätään – vaikka laite turvautuu siihen vuosittain muutamia kertoja.
Lämpöpumppujen sähkövastuksia ei saa missään tilanteessa kytkeä pois päältä, sillä ne ylläpitävät viime kädessä kiinteistön lämpöä.
Ilma-vesilämpöpumpulla lämmittävän on hyvä muistaa, että vaikka pakkaspäivä tulisikin ja se aiheuttaisi hetkellisen piikin sähkönkulutukseen pysyy vuositason kokonaiskulutus, joka tapauksessa matalampana kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien lämmitysjärjestelmien vuosittaiset kulut. Pakkasraja ei ole oleellisin asia vaan minkä hyötysuhteen ilma-vesilämpöpumppu saavuttaa +10– -10-asteen lämpötilassa, sillä suurimman osan vuodesta vietämme juuri näissä ulkolämpötiloissa.
Alueellisten pakkaspäivien määrien keskiarvot
- Suomessa yli -20 asteen pakkaspäiviä on tilastoitu esiintyvän eniten Lapissa, missä niitä voi olla keskimäärin 20–30 päivää talvikauden aikana.
- Maan etelä- ja keskiosissa lukemat puolittuvat noin 5–10 yli -20 asteen pakkaspäivään talvessa.
Omakotitalon ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus – monen tekijän summa
Omakotitalon sähkönkulutuksen minimoiminen ilma-vesilämpöpumpulla vaatii oikeanlaisen mitoituksen, joka on monen tekijän summa. Vaikka hankittujen laitteiden tehot ja hyötysuhteet olisivat kohdillaan, vaativat ne oikeanlaisen mitoituksen toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla.
Mitoituksessa lähdetään liikkeelle siitä, että ilma-vesilämpöpumppu kykenee pitämään kiinteistön lämpimänä ilman muita apulämmönlähteitä, kuten ilmalämpöpumppua tai varaavaa takkaa. Tällöin hahmotetaan niin sanottu ”raaka” energian kokonaiskulutus eli minkä verran lämpöenergiaa tarvitaan kyseisen kiinteistön lämmön ylläpitoon.
On tärkeää myös ymmärtää, että lämmitystä mitoittaessa tila hahmotetaan neliöiden sijaan kuutioina. Nykypäivänä yhä useammassa talossa on korkeaa kattotilaa sekä isoja ikkunapintoja, jotka vaikuttavat energiankulutukseen. Tämä huomioidaan myös omakotitaloon ilma-vesilämpöpumppua mitoitettaessa.
Lisäksi talojen eristeet vaihtelevat eri ikäisten talojen kesken, mikä on myös omiaan vaikuttamaan omakotitalon ilma-vesilämpöpumpun mitoitukseen sekä energiankulutukseen.
Ilma-vesilämpöpumppujen sähkövastukset ovat varajärjestelmä, mikäli lämpöpumppu ei kykene enää tuottamaan ilmasta lämpöä hyvällä hyötysuhteella.
Ilma-vesilämpöpumppu ei vaadi erillistä keruupiiriä, kuten maalämpöpumppu. Näin ollen ilma-vesilämpöpumppu vaatii tilaa vain noin jääkaapin kokoisen sisäyksikön verran esimerkiksi kodinhoitohuoneesta tai teknisestä tilasta. Ulkoyksikkö muistuttaa ulkomuodoltaan ilmalämpöpumppujen ulkoyksikköä, mutta se saattaa olla hieman isompi. Ulkoyksikkö sijoitetaan talon ulkoseinustalle.
Ilma-vesilämpöpumpun sisäyksikkö on noin jääkaapin kokoinen laite tai jopa pienempi, riippuen minkälaiseen malliin päätyy. Sisäyksikkö on lähes samanlainen kuin maalämpöpumpussa.
Ilma-vesilämpöpumppu vaatii säännöllistä huoltoa, jotta järjestelmä pysyy tehokkaana ja pitkäikäisenä. Huoltovälit ovat kuitenkin maltilliset.
Omakotitalon ilma-vesilämpöpumpun mitoitusta varten suosittelemme kääntymään asiantuntijan puoleen, joka osaa huomioida asennuksessa kaikki tekijät myös ilma-vesilämpöpumpun sähkökulutukseen liittyen ja ymmärtää asioiden yhteisvaikutukset kokonaisuuden kannalta. Ilma-vesilämpöpumpun kokonaiskulutus on hyvin kohderiippuvainen ja jokaisen kiinteistön kohdalla mitoitus on tehtävä erikseen. Karkeasti voidaan kuitenkin linjata, että ilma-vesilämpöpumpun vaatima nettoenergiantarve on noin kolmannes suorasähköön tai öljyyn verrattuna
Omakotitalon ilma-vesilämpöpumpun mitoitusta varten suosittelemme kääntymään asiantuntijan puoleen, joka osaa huomioida asennuksessa kaikki tekijät myös ilma-vesilämpöpumpun sähkökulutukseen liittyen ja ymmärtää asioiden yhteisvaikutukset kokonaisuuden kannalta. Ilma-vesilämpöpumpun kokonaiskulutus on hyvin kohderiippuvainen ja jokaisen kiinteistön kohdalla mitoitus on tehtävä erikseen. Karkeasti voidaan kuitenkin linjata, että ilma-vesilämpöpumpun vaatima nettoenergiantarve on noin kolmannes suorasähköön tai öljyyn verrattuna.
Laske alustava hinta ilma-vesilämpöpumpulle!
LämpöYkkösen kautta saat tarjouksen ilma-vesilämpöpumpusta sekä hybridijärjestelmästä
LämpöYkkösen kautta saat ilma-vesilämpöpumpun täys- tai hybridijärjestelmänä avaimet käteen -periaatteella.
Etunasi asiakkaanamme on, että saat koko järjestelmän yhdeltä toimijalta, joka takaa helpon asioinnin, selkeän hinnoittelun ja ensiluokkaisen palvelun koko projektin ajan. Luotettavana ja vakaana lämpöpumppualan toimijana kykenemme tarjoamaan asiakkaillemme kilpailukykyiset takuut, joista olemme myös tulevaisuudessa vastaamassa.
Meillä on korkein AAA-luottoluokitus
LämpöYkkösen asiakkaana voit siis luottaa kokonaisvaltaisesti niin vahvaan asiantuntijuuteemme kuin pysyvyyteemme. Kaiken kaikkiaan AAA-luokitus on yksi tärkeä osoitus siitä, että toimimme vastuullisesti ja luomme yhdessä asiakkaiden kanssa positiivista energiaa pitkälle tulevaisuuteen.