Ilma-vesilämpöpumppu: 20 usein kysyttyä kysymystä

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa energian ulkoilmasta hyödyntämällä ulkoilman ja lämpöpumpussa olevan kylmäaineen välistä lämpötilaeroa. 

Käytännössä siis ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikön puhallin kierrättää ulkoilmaa höyrystimensä läpi, jolloin ulkoilman lämpö saa kylmäaineen muuttumaan kaasuksi. Tämän jälkeen kaasumainen kylmäaine puristetaan ilma-vesilämpöpumpun kompressorilla entistä kuumemmaksi, jonka lämpö lopulta puretaan lämmönjakojärjestelmässä olevaan vesimassaan.

Ilma-vesilämpöpumpun kompressorilla on mahdollista kuumentaa vesi parhaimmillaan n. 65-asteiseksi, mutta hyötysuhteeltaan järkevintä lämpöpumpun käyttöä on juuri vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään soveltuvien, matalampien lämpötilojen tuottaminen.

Koska ilma-vesilämpöpumppu vaatii toimiakseen ulkoilman ja kylmäaineen välisen lämpötilaeron, laite sammuu silloin kun lämpötilaeroa ei ole, eli sää on kylmä.

Käytännössä näin tapahtuu noin -20 asteen pakkasella tai sitä kylmemmässä kelissä. On hyvä huomata, että tällaisia yhtäjaksoisia pakkasjaksoja on Suomessa melko vähän.

Jokaisessa ilma-vesilämpöpumpussa on olemassa sähkövastus, tai jos laite on kytketty hybridikytkennäksi niin sitten olemassa oleva (esimerkiksi öljy-, sähkö-, pelletti- tai hake) lämmitys kytkeytyy automaattisesti päälle. Jos taas asennettu ilma-vesilämpöpumppu on täysjärjestelmä, eli kohteesta on purettu vanhat lämmitysmuodot pois, niin laite siirtyy sähkölle.

Hintahaitariin vaikuttaa huomattavan paljon se, käytetäänkö ilma-vesilämpöpumppua kohteessa hybridiratkaisuna nykyisen, olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalla vai rakennetaanko kaikki uusiksi. Ilma-vesilämpöpumpun hintahaitari kuluttajakohteeseen asennettuna meillä LämpöYkkösellä on tyypillisesti 11 000–18 000 €. Tähän hintahaarukkaan kuitenkin mahtuu sekä kokonaan uusia toteutuksia että hybridijärjestelmiä. Hintahaitari on laaja, mutta myös kohteet ovat hyvin erilaisia. Tutustu ilma-vesilämpöpumpun hintalaskuriin.

Ilma-vesilämpöpumppu ei varsinaisesti vaadi vesivaraajaa, mutta se vaatii aina vähintäänkin vesikiertoisen lämmönjaon. Käytännössä siis kohteessa tulee olla vesikiertoinen patteri-, lattia- tai ilmalämmitys.

Ilma-vesilämpöpumppujen teholuokat lähtevät 4 kW ylöspäin ja laitteita voidaan laittaa rinnakkain useampikin. Tärkeää on katsoa jokaiseen kohteeseen juuri siihen sopivin laitteisto, ja koska laitteita on hyvin erilaisia, niin ei ole olemassa myöskään mitään määriteltyä optimikokoa rakennukselle. Vesikiertoinen lämmönjakotapa on kuitenkin aina vaatimus ilma-vesilämpöpumpulle.

Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumppu ovat sekä ulkonäöllisesti että toiminnaltaan keskenään hyvin samankaltaisia. Maalämpöpumppu hakee lämmön porakaivosta maan alta, ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö puolestaan ulkoilmasta.

Maalämpöpumppu tuottaa lähestulkoon säällä kuin säällä saman lämmön, koska maa ei pakkasellakaan jäähdy merkittävästi. Maalämpöpumpun investointi on kuitenkin ilma-vesilämpöpumppua suurempi.

Ilma-vesilämpöpumpun teho puolestaan heikkenee –20 pakkasasteessa, eikä lämmöntuotto laitteella enää kannata. Noin –20 asteessa suurin osa markkinoilla olevista ilma-vesilämpöpumpuista siis sammuu ja siirtyy suoralle sähkölämmitykselle, tai ottaa hybridijärjestelmänä automaattisesti käyttöön rinnalla toimivan, jonkin muun lämmitysmuodon. On kuitenkin hyvä huomioida, että näitä kelejä Suomessa ei tyypillisesti vuositasolla yli kahta viikkoa ole, jolloin käyttökustannuserot ovat laadukkailla laitteilla usein hyvinkin pieniä.

Lue myös: Lämmitysjärjestelmävertailu – maalämpöpumppu vai ilma-vesilämpöpumppu?

On yleinen harhakuvitelma, että ulkoilmaan kytkettyä lämmitysjärjestelmää tulisi erityisesti valvoa. Ilma-vesilämpöpumput ovat kuitenkin hyvin pitkälle automatisoituja – aivan kuten maalämpöpumputkin. 

Kovilla pakkasilla ilma-vesilämpöpumppu ei enää saa tuotettua lämpöä ulkoilmasta, joten automatiikka siirtää talon lämpiämään joko sähköllä tai hybridijärjestelmään liitetyllä toisella lämmitysmuodolla (esim. öljy, kaukolämpö, pelletti tai muu vastaava). Myös sähkökatkon jälkeen laite käynnistyy uudelleen itsestään.

Ilma-vesilämpöpumppu ei siis tarvitse muita lämpöpumppuja enempää tarkistuksia tai seurantaa.

Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus riippuu täysin kohteesta: sähkönkulutus voi siis olla esimerkiksi 5000 kWh/vuosi tai 15 000 kWh/vuosi. Tärkeämpää onkin verrata lämmitysenergian tarvetta.

Jos öljylämmitys vaihdetaan ilma-vesilämpöpumppuun, nyrkkisääntönä voidaan pitää 50–70 % pudotusta lämmitysenergian tarpeessa. Ilma-vesilämpöpumppu on siis hyvin lähellä maalämpöpumpun hyötysuhdetta aina, kun ulkolämpötila ei putoa alle –20 °C:n  (aika n. 10:00).

Lämmityksen kustannuksia voit laskea näin: ilma-vesilämpöpumppu pudottaa kustannuksia öljyyn verrattuna 50–70 %, ja kun luvut käännetään suoraan öljyksi, esimerkiksi aiempi 3000 litran öljynkulutus putoaa alle 1500 litraan.

Ilma-vesilämpöpumppu tulee kytkeä niin, että öljylämmitys käynnistyy automaattisesti, kun pakkasta on riittävästi. Samoin kun ilma lämpenee, niin ilma-vesilämpöpumppu käynnistyy automaattisesti.

Me LämpöYkkösellä kytkemme järjestelmät aina niin, että ne toimivat automatiikassa keskenään sekä ilman viiletessä että lämmetessä. Emme siis jätä kuluttajan vastuulle lämmön riittävyyden arviointia, vaan laitteiden tulee se itse tunnistaa. Urakoitsijoiden välillä on kyllä eroja, ja ikävä kyllä osa urakoitsijoista kytkee järjestelmän niin, että asukas joutuu sitä itse säätelemään.

Lue myös: Kuinka ilma-vesilämpöpumppu toimii öljyn, sähkön ja muiden lämmitysmuotojen rinnalla?

Ilma-vesilämpöpumppu on erittäin hyvä järjestelmä esimerkiksi öljyn rinnalle, sillä öljyn kanssa hybridinä toimiva ilma-vesilämpöpumppua voidaan tällöin hyödyntää ainoastaan hyvällä hyötysuhteella. 

Lämpöpumpputeknologia on parhaimmillaan silloin, kun sillä voidaan tuottaa matalia lämpötiloja. Lämmönjakotavan (eli esimerkiksi vesikiertoinen lattia- tai patterilämmitys) vaatima lämmitysenergia on aina matalampi kuin käyttöveden lämmittämiseen vaadittava lämmitysenergia. Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan aina n. 55–60 asteista vettä, jonka tuottaminen lämpöpumpputeknologialla ei ole kaikkein kustannustehokkainta.

Öljylämmityksen rinnalle asennettuna ilma-vesilämpöpumppu voi siis keskittyä tekemään lämmönjakoon tarvittavaa lämmitystä ja öljyä voit hyödyntää kuumemman käyttöveden lämmittämiseen.

Tällaisessa järjestelmässä ilma-vesilämpöpumppu tuottaa suurimmat säästöt, ja laitteen elinkaari on pidempi, sillä matalampilämpöisen veden tuottaminen sopii sille paremmin.

Kannattaa ensisijaisesti valita sellainen laitteisto, jota on mahdollista laajentaa. Markkinoilla on ilma-vesilämpöpumppuja, jotka on suunniteltu ainoastaan hybridikäyttöön, mutta niiden lisäksi on kuitenkin myös laitteita, joita on mahdollista laajentaa ja muokata myöhemmin täysjärjestelmiksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos myöhemmin haluat päästä esimerkiksi hybridikäytössä olleesta öljystä eroon, niin pystymme myös jälkikäteen liittämään järjestelmään muun muassa aurinkolämmitystä, pellettiä, haketta, biodieseliä tai vesivaraajaa. Kun siis teet järkevän laitevalinnan, niin ilma-vesilämpöpumppu hybridijärjestelmän osana ei sido sinua mihinkään tiettyyn lämmitysmuotoon pitkällä aikajänteellä.

Ilmalämpöpumpun ja ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaate on sama, mutta ilmalämpöpumppu siirtää kaiken energian puhallettavaan ilmaan, kun taas ilma-vesilämpöpumppu siirtää lämpöenergian vesimassoihin. Ilma-vesilämpöpumpun tuottamaa lämpöenergiaa on mahdollista siis hyödyntää myös käyttöveden lämmitykseen.

Laadukas ilmalämpöpumppu sekä ilmavesilämpöpumppu toimivat hyvin yhdessä ja tuovat toinen toisilleen tukea jokaisella kelillä. Silloin kun ilmalämpöpumppu on päällä, ei ilmavesilämpöpumpun tarvitse ajaa niin kuumaa vettä pattereille tai lattialämmitykseen, ja hyötysuhde eli käyttökustannus kuluttajalle on näin ollen parempi.

Kyllä, ilma-vesilämpöpumppu on yhdistettävissä mihin vaan, kunhan kohteessa on vesikiertoinen lämmönjakotapa. 

On siis aivan sama, onko rakennuksessa jo pelletti-, öljy-, kaasu- tai kaukolämpö, sillä ilma-vesilämpöpumppu voidaan asentaa vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään joko vanhan korvaavana lämmitysmuotona tai hybridimuotoisena toisen lämmityksen rinnalle.

Kyllä saa, ilma-vesilämpöpumppu toimii hybridikytkennöillä samalla tavalla öljy- tai puulämmityksen kuin muidenkin vesikiertoisten lämmitysmuotojen rinnalla.

Kyllä saa, jos rakennuksessa on vesikiertoinen patterijärjestelmä. Ilma-vesilämpöpumppu on suunniteltu nimenomaan vesimassojen lämmittämiseen.

Katso asiakastarinat: Ilma-vesilämpöpumppu omakotitaloon

Laitekohtaisia eroja löytyy, mutta 15–25 vuotta on tyypillinen elinkaari ilma-vesilämpöpumpulle.

Käyttöikä riippuu myös vähän laitteen kytkennästä. Joissakin hybridiratkaisuissa on mahdollista odottaa vielä pidempääkin käyttöikää, sillä laitteisto säästyy, kun rinnalla on toinen lämmitysmuoto tekemässä ilma-vesilämpöpumpulle hankalimmat kelit.

Tärkeää on valita oikea laite ja oikea asennusliike. Niin ilma-vesilämpöpumpuissa kuin muissakin lämpöpumpuissa lähes 90 % laiterikoista tai muista vioista johtuu asennusvirheistä. Monesti myös se, että asiakas ei säästä järjestelmällä juurikaan, johtuu vääristä asennuksista tai laitteen huonoista säädöistä.

Mahdollisimman suuret säästöt varmistat valitsemalla kohteeseesi hyvin soveltuvan ja pohjoisiin olosuhteisiin suunnitellun laitteen sekä lämpöpumppuihin erikoistuneen urakoitsijan. Tärkeää on myös varmistaa, että asentaja tietää miten kyseinen laitteisto tulee asentaa ja säätää, jotta saat siitä parhaat mahdolliset hyödyt irti.

Kyllä ilma-vesilämpöpumpulla on mahdollista varata lämpöä vesivaraajaan ja tekemään siinä säästöäkin, mutta ei se toimi parhaimmillaan siinä tehtävässä.

Ilma-vesilämpöpumpulla on mahdollista kuumentaa vesi parhaimmillaan n.65-asteiseksi, mutta hyötysuhteeltaan järkevintä lämpöpumpun käyttöä on vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään soveltuvien, matalampien lämpötilojen tuottaminen.

Tähän ei ole absoluuttista vastausta, sillä pakkasraja riippuu niin paljon laitteesta. Paljon on kiinni myös siitä, millaista lämpötilaa lämpöpumpulta vaaditaan ja mikä on esimerkiksi ulkoilman ilmankosteus. Kuitenkin jos pakkasta on noin 20–25 astetta, suurin osa ilma-vesilämpöpumpuista sammuu ja lämmitysjärjestelmä siirtyy hyödyntämään sähköä tai muuta hybridiratkaisuun kytkettyä vaihtoehtoista lämmitysmuotoa.

Jos ilma-vesilämpöpumppu on asennettu oikein, sinne on asennettu sihdit, jotka olisi hyvä tarkistaa vuosittain. Niiden tarkistaminen on hyvin yksinkertaista, joten sen pystyy kyllä asukas itse hoitamaan.

Kolmen-viiden vuoden välein olisi lisäksi hyvä teettää laitteen tarkastus ja huolto ammattilaisella.

Lue myös: Näin huollat maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumppua itse
Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpusta? Pyydä tarjous!