Maalämpöpumpun hankintaprosessi – näin hoidat tuotteen valinnan ja kilpailutuksen

Huikean säästöpotentiaalin omaavasta maalämmöstä on tullut sekä uudisrakentajien että pientalojen omistajien suosikki. Kun investointi on kohtuullisen suuri ja hankinta tehdään yleensä kerran elämässä, prosessin huolellinen suunnittelu on kaiken a ja o. 

1. Tietoisuuden herääminen

Kiinnostus maalämpöpumpun ostamiseen syntyy yleensä ekologisen heräämisen tai omaan asumiseen liittyvän ongelman kautta. Ongelmana voi olla tiensä päähän tullut lämmitysjärjestelmä tai liian kovaksi koettu energian hinta. Moni innostuu kokeilemaan maalämpöä myös tuttavan antaman suosituksen perusteella. Tässä vaiheessa on kuitenkin oleellista tiedostaa, että jokainen kohde on yksilöllinen, eikä tuttavalle toteutettu ratkaisu ole itselle aina mahdollinen tai optimaalisin.

2. Tiedonhaku

Kun tarve herää, tietoa haetaan eniten netistä. Ennen kuin antautuu informaatiotulvalle, on syytä selvittää, onko lämmitysmuoto itselle mahdollinen vaihtoehto. Lue tästä, kenelle maalämpö sopii ja mitä ominaisuuksia kiinteistöltä tai tontilta vaaditaan.

3. Kohdekartoitus

Kun tiedetään, että maalämpö sopii kohteeseen, pyydetään palveluntarjoajalta kartoituskäynti. Kartoituksessa varmistetaan, että kohde soveltuu maalämpökohteeksi. Samoin hyvä kartoittaja tutkii, miten kohteen ominaisuuksia voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Voidaanko esimerkiksi pattereita päivittämällä saada maalämmön hyötysuhdetta kasvatettua?  

Osallistu laadukkaan maalämpö- ja ilmalämpöpumpun arvontaan >>

Kartoittajalta on hyvä tiedustella sekä järjestelmän investointi- että elinkaarikustannuksia. Miten lämmitysjärjestelmän huolto tulee toimimaan? Kuinka helposti varaosia on saatavilla ja mihin otetaan yhteyttä ongelmatilanteessa? Jos yksikin näistä kohdista jää epäselväksi, myyjä kannattaa unohtaa. Jos joku toimija on valmis antamaan sitovan tarjouksen saneerauskohteeseen ilman paikallakäyntiä, hälytyskellojen pitäisi soida. Asiantunteva toimija tekee kartoituksen tunnissa ja toimittaa tarjouksen saman päivän aikana.

4. Kilpailutus ja maalämmön hinta

Monilla maalämpöpumppumerkeillä on hyviä ja tehokkaita laitteita, mutta väärin asennettuna tai säädettynä hyvästäkin laitteesta tulee huono. Toisin sanoen toimittajan valinnassa on syytä painottaa asentamisen laatua ja huoltopalveluiden toimivuutta – näin varmistetaan, että laitteesta saadaan irti paras mahdollinen hyöty koko sen elinkaaren ajan. On tärkeää käydä läpi, kuka – ja kuinka usein – huolehtii esimerkiksi laitteen kausihuolloista, suodattimien vaihdoista tai laitteen asetusten ja säätöjen optimoinnista.

Maalämpöpumpun, asennuksen ja porakaivon yhteiskustannukset ovat uudiskohteissa keskimäärin 15 000 € ja saneerauskohteissa noin 20 000 €. Hintaero johtuu siitä, että saneerauskohteissa laitteet ovat keskimäärin tehokkaampia ja hinta sisältää myös vanhan lämmityslaitteiston purkutyön. Kun maalämpö tuo kohteesta riippuen 60–80 % prosentin energiansäästön, sijoitetun pääoman tuotto on käytännössä jopa yli 10 %.

5. Sopimuksen teko

Kun toimija on valittu, tehdään sopimus. Toimeksiannossa voidaan sopia asiakaskohtaisesti mm. siitä, sisältyykö kohteen vanhan järjestelmän purkutyö sopimukseen tai hakeeko porausluvan yritys vai asiakas. Kunnalta tai kaupungilta haettavan luvan saanti kestää käsittelijästä riippuen viikosta kuukauteen.

6. Lämpökaivon poraus

Kun kohteella on porauslupa, aloitetaan lämpökaivonporaus. Pientaloon asennettavan maalämmityksen poraus kestää yleensä päivän verran. Kohteen omistajan on hyvä huolehtia porauskalustolle esteetön kulku ja katsoa etukäteen, minne porauksen aikana maaperästä tuleva vesi johdetaan. Poraus on maalämpöprojektin sotkuisin vaihe. Veden seassa on aina jonkin verran maaperästä irtoavaa maa-ainesta, josta jää väriä esimerkiksi lumihankeen. Porauksessa syntyvä kivituhka kannattaa taltioida huolellisesti erilliseen konttiin, ettei tuhka ei pääse leviämään ympäristöön.

Tilaa uutiskirje – saat faktasisällöt suoraan sähköpostiisi >>

7. Vanhan lämmitysjärjestelmän purku ja asennus

Saneerauskohteeseen liittyy yleensä vanhan lämmitysjärjestelmän purku. Purku suoritetaan usein porauksen jälkeen, kun putkistot on toimitettu pannuhuoneeseen. Purku ja asennus on hyvä tehdä samanaikaisesti, niin vaihdoksesta aiheutuva lämminvesikatkos jää mahdollisimman lyhyeksi.  Purkutyö sekä asennus kestävät tyypillisesti 1–2 päivää, jolloin myös lämminvesikatkos on 1–2 päivän mittainen.  

8. Käytönopastus

Yksi prosessin tärkeimmistä vaiheista on käytönopastus. Uusi lämmitysjärjestelmä tuo tullessaan koko ajatusmallin muutoksen – käyttö- ja lämmitysvesi tulevat kohteeseen nyt aivan uudella tavalla. Käytönopastuksessa on hyvä käydä läpi järjestelmän alkuvaiheeseen mahdollisesti kuuluvat ilmiöt. Esimerkiksi pattereihin on voinut jäädä ilmaa tai vanhoista putkistoista voi irrota likaa, joka lähtee alkuvaiheessa liikkeelle. Asiakkaalle on oltava selvää, missä puhdistusta vaativa sihti sijaitsee ja miten se pitää puhdistaa. Myyjältä on hyvä vaatia kirjalliset käyttöohjeet, jotka käydään yhdessä kohta kohdalta läpi.

9. Maalämpöjärjestelmän ylläpito ja huolto

Saneerauskohteessa on asennuksen jälkeen hyvä toimittaa säätöjen tarkistus vuoden sisällä. Vanhassa kiinteistössä säätöjen ensiasennus on aina suuntaa-antava – maksimaalisiin kustannussäästöihin tähtäävät säätöasetukset löytyvät yleensä vasta useamman kuukauden käytön jälkeen.

Kokemuksemme mukaan suurin osa maalämpöjärjestelmän ongelmista syntyy siitä, että asiakas ryhtyy muuttamaan säätöjä itse. Omia ja esimerkiksi nettifoorumeilta löydettyjä ajatuksia on hyvä aina testauttaa järjestelmän toimittajalla. Oikein asennettu, huollettu ja optimoitu maalämpöjärjestelmä toimii yleensä noin 20–30 vuotta.

Maalämpö tuo suurimmat säästöt, mutta kenelle se sopii? Lue artikkeli >>

Näitä hyötyjä lämpöpumppu toi. Lue listaus asiakkaiden saamista hyödyistä >>

Tutustu säästöt maksimoivaan elinkaaripalveluun >>

Haluatko selvittää, mikä lämmitysratkaisu on sinulle hyödyllisin? Ota yhteyttä >>