Suomen hiilijalanjäljen suuruutta voidaan pienentää energiapolitiikalla
Yksi merkittävä syy Suomen heikkoon sijoitukseen kansainvälisessä hiilijalanjälkivertailussa on öljylämmityksen suosiminen. Ongelmana on poliittinen päätöksenteko, joka ui vastavirtaan muiden pohjoismaiden kanssa.
Suomen hiilijalanjälki on Euroopan suurimpia. Kotitalouksien hiilijalanjäljet ovat Suomessa korkeita verrattuna erityisesti Ruotsiin ja Norjaan. Ero syntyy suurimmaksi osaksi asumisen hiilidioksidipäästöistä.
Suomen heikkoa tulosta on helppo selitellä maantieteellisillä ja historiallisilla syillä. Tämä johtaa kuitenkin siihen, että Suomen – eli käytännössä yhteisen ilmastomme sekä Suomen metsien ja kansantalouden – osalta tilanne vain huononee. Todellisuudessa hiilijalanjälkeä ei ole saatu juuri pienennettyä Suomessa kymmeneen vuoteen.
Suomi kulkee vastavirtaan – huonoin tuloksin
Suomen heikko hiilijalanjälki johtuu suurimmaksi osaksi asumisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Suurimmat hiilidioksidipäästöt syntyvät isojen kaupunkien kaukolämmityksestä, joka tehdään pääsääntöisesti hiilellä, turpeella ja maakaasulla. Toinen merkittävä syy asumisen korkeisiin hiilidioksidipäästöihin on öljylämmitys.
Suomessa suhtaudutaan öljyyn täysin eri varalla kuin Ruotsissa tai Norjassa.
Ruotsissa asuintalojen öljylämmityksestä on luovuttu käytännössä kokonaan ja tilalla on ryhdytty käyttämään pääasiassa uusiutuvaa maalämpöä. Muutos on toteutettu korottamalla kevyen polttoöljyn valmisteveroa vaiheittain. Myös Norja on tehnyt päätöksen öljylämmityksestä luopumisesta ja maalla on hurja tavoite siirtyä uusiutuvan energian käyttöön kolmen vuoden aikana.
”Mitä Suomessa tehdään? Tällä hetkellä Suomi viherpesee kasvojaan tukemalla nestemäisten bio-polttoaineiden valmistusta ja ostaa miljardeilla euroilla öljyä Venäjältä.”
Mitä Suomessa tehdään? Tällä hetkellä Suomi tukee nestemäisten bio-polttoaineiden valmistusta investoimalla bio-energian tuotantolaitoksiin ja ostaa miljardeilla euroilla öljyä Venäjältä. Nykyinen lainsäädäntö velvoittaa sekoittamaan lämmitysöljyyn 10 % biopolttoainetta, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että lämmitysöljyn käyttöä jatketaan, vaikka kaikki muut pohjoismaat ovat siitä merkittävin tuloksin luopumassa. Bio-energiaan investoiminen kuulostaa kauniilta, mutta todellisuudessa se tarkoittaa sitä, että hallitus pesee sen avulla kasvojaan vihreämmäksi. Todellisuudessa nykyinen bio-energiapolitiikka kiihdyttää ilmastonmuutosta ja köyhdyttää metsäluontoa laajojen metsähakkuiden myötä.
Veroedun poisto hyödyttäisi valtiota ja kuluttajaa
Myös Suomessa tulisi seurata Ruotsin mallia. Ensimmäinen askel öljylämmityksestä luopumiseen olisi veroedun poistaminen ja veron vaiheittainen korottaminen. Tällä hetkellä Suomessa kevyen polttoöljyn valmistevero on Suomessa puolet pienempi kuin Ruotsissa. Sen takia maassamme on edelleen noin 190 000 öljylämmitteistä pientaloa.
Mitä muutos sitten vaikuttaisi yksittäiseen suomalaiseen?
Katsotaan mitä Ruotsissa tapahtui. Siellä vastaava muutos toteutettiin kymmenessä vuodessa, jonka aikana öljylämmitteiset talot siirtyivät käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäviä lämmitysmuotoja.
Tämä tapahtui itsesääntelynä sen jälkeen, kun lämmitysöljyn veroetu poistettiin. Kun öljylämmitys kallistui, lämmitysmuodot vaihtuivat ekologisemmiksi luonnollisesti viimeistään silloin, kun laitteet vanhenivat. Tilanteessa ei tarvittu pakotteita tai tukia ja valtio tienasi verotuloja – eivätkä markkinat päässeet ylikuumenemaan, kun siirtymäaika oli riittävän pitkä.
”Jos haluamme pysyä kehityksessä mukana, ratkaisu on selvä – öljylämmityksen veroetu poistetaan ja rahat käytetään uusiutuvaan energiaan ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.”
Kuluttajille muutos tarkoitti – öljyn hinnan korotuksesta aiheutuneen shokin jälkeen – merkittävästi pienempiä asumiskustannuksia. Esimerkiksi maalämpöön siirtyminen tuo öljylämmitykseen verrattuna lämmityskustannuksiin säästöä noin 60–80 % vuodessa. Käytännössä järjestelmän hankkimiseen otetun lainan saa maksettua säästöillä pois, joten investointi ei vaadi lainkaan omaa rahaa.
Muutos vauhdittaisi tulevaisuuden energiaratkaisuja
Muutos hyödyttäisi Suomea merkittävästi myös kansantaloudellisesti. Venäjälle suunnatuilla öljyrahoilla voitaisiin tukea energiatehokkaita ratkaisuja, kuten vanhojen pientalojen lisälämmöneristämistä, ikkunoiden ja ovien vaihtamista ja talon vaipan tiivistämistä ulkosivuremontin aikana. Tukea voitaisiin suunnata myös aurinkosähköjärjestelmien hankkimiseen. Muun muassa Saksa, Tanska ja Ruotsi ovat aurinkosähköpuolella Suomea valovuosia edellä – ja etumatka johtuu juuri veroeduista.
Lämpöpumppuala ei erityistä tukea tarvitsisi, sillä fossiilisen polttoaineen veroedun poistaminen lisäisi automaattisesti ympäristöystävällisten ja kustannustehokkaiden energiaratkaisujen yleistymistä. Niiden käytettävyys on jo nyt hyvä ja päätös vain nopeuttaisi väistämättä edessä olevaa muutosta.
Rohkeasti kansainvälisille energiamarkkinoille
Suomi keräsi jo vuonna 2010 mainetta Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelemalla nollaenergiatalolla, joka voitti Solar Decathlon Europe 2010 -arkkitehtuurin osakilpailun Madridissa. Tuore uutinen kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta, jonka tavoitteena on kehittää uudenlainen, aurinkokennoja vastaava uusiutuvan energian konsepti.
Ankarista ilmasto-olosuhteistaan ja teknologisesta osaamisestaan tunnettu Suomi olisi epäilemättä tulevaisuuden energiamarkkinoilla potentiaalinen tekijä, jolla olisi uskottavuutta energiaratkaisujen tekemiseen missä päin maailmaa tahansa. Se edellyttää ainoastaan sitä, että olemme edelläkävijöiden joukossa myös energiapolitiikassamme. Näitä ratkaisuja olisi hyvä miettiä ja tehdä juuri nyt – Suomen juhlavuonna.
Blogi on julkaistu alunperin Kauppalehden debatti-palstalla 3.8.2017.
Tulevaisuuden energiaratkaisut – 10 mielenkiintoista faktaa! Lue artikkeli! >>
Näin ekologinen lämmitysratkaisu hyödytti taloyhtiöitä ja yrityksiä. Katso video >>
Viisas lämpöpumpun ostaja investoi laitteen sijasta koko elinkaareen. Lue artikkeli >>
Pienennä omakotitalon energiankulutusta ja hanki parempi energiatodistus! Lue artikkeli >>