Näin viilennät kohteesi tehokkaimmin – 10 faktaa viilennyksestä

Suomessa kukaan ei ostaisi enää ilmastoimatonta autoa – yhä useampi haluaa myös ilmastoidun kodin tai työpaikan. Lue asiantuntijan vastaukset 10 viilennykseen liittyvään kysymykseen niin tiedät, mikä viilennysratkaisu hyödyttää sinua eniten.

1. Miksi tarvitaan viilennystä?

Korkea huonelämpötila vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen, asumisviihtyvyyteen että työtehoon. Lämpö aiheuttaa Suomessa noin 180–900 kuolemaa joka vuosi. Lämmön terveyshaittojen on tutkittu yleistyvän jo silloin, kun lämpötila kohoaa yli 20 asteen.

Varsinaisia kuumasairauksia alkaa ilmetä 25 lämpöasteen jälkeen. Niitä ovat muun muassa uupumus, kuumakutina, turvotus, pyörrytys, kouristukset ja lämpöhalvaus. Riskiryhmässä ovat vanhukset sekä sydän- ja verisuonitauteja sairastavat henkilöt sekä pienet lapset, mutta oireita voivat saada myös terveet.

Lämpömukavuuden ylärajan on tutkittu laskevan iän myötä. Tutkimusten mukaan 25-vuotiaat alkavat tuntea olonsa epämukavaksi 23 asteen jälkeen, 75-vuotiaat jo 15-asteessa.

Lämpö heikentää merkittävästi myös asumismukavuutta. Nukkuminen voi olla vaikeaa ja kuumuus vaikuttaa haitallisesti jaksamiseen ja yleiseen vireystilaan. Korkea lämpötila ja suuri ilmankosteus tekevät olosuhteista usein vielä kestämättömämmät. Myös lemmikkieläimet kärsivät kuumuudesta.

Tutkimusten mukaan kuumuudella on suora vaikutus työn tuottavuuteen ja työssä jaksamiseen. Suorituksen teho eli tuottavuus huononee keskimäärin noin 2 % astetta kohden, kun sisälämpötila ylittää +25-astetta.

2. Mitä viilennystapoja on olemassa?

AURINKOSUOJAT: Ensimmäinen keino kuumuuden ja auringonsäteilyn vähentämiseen ovat sälekaihtimet, markiisit tai aurinkosuojakalvot. Rivi- tai kerrostaloissa markiiseihin tarvitaan taloyhtiön lupa, sälekaihtimiin tai aurinkosuojakalvoihin ei.

PÖYTÄTUULETIN: Seuraava vaihtoehto on noin 50–100 euroa maksava pöytätuuletin. Tuuletin ei viilennä ilmaa, mutta liikkuva ilmavirta antaa viilentävän kokemuksen ja helpottaa oloa hetkellisesti.

SIIRRETTÄVÄ VIILENNYSLAITE: Astetta hintavampi, noin 300 euroa maksava, vaihtoehto on siirrettävä viilennyslaite. Noin metrin korkuinen ja 40 x 40 cm -kokoinen laite viilentää yksittäisen huoneen suht nopeasti. Laite on hyvä ratkaisu esimerkiksi parvekkeettomaan kerrostaloyksiöön tai huoneistoon, jossa ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä ei saa asentaa parvekkeelle. Laitteen miinuspuolena on sen äänekkyys.

ILMANVAIHTOKONE: Yksi ratkaisu viilennykseen on viilennyspatterin sisältävä ilmanvaihtokone. Samantyyppinen viilennyspatteri-ratkaisu löytyy myös valmistalojen suosimista poistoilmalämpöpumpuista. Viilennyspatterin teho on yleensä varsin vähäinen – noin neljäsosa omakotitalon tarvitsemasta viilennystehosta – joten kesähelteillä viilennyksen teho ei usein riitä.

ILMALÄMPÖPUMPPU: Tehokkain tapa viilennykseen on ilmalämpöpumppu. Laite siirtää lämpöenergiaa sisältä ulos ja ulkoa sisään. Ilmalämpöpumpun hyviä puolia ovat sen hiljaisuus ja toimintavarmuus kovillakin helteillä. Ilmalämpöpumpun voi hankkia joko lähinnä viilennystä varten tai tehokkaan lämmitysominaisuuden kanssa. Viilentävää pumppua hankitaan tyypillisesti kerrostalohuoneistoihin, joissa ei ole mahdollista tai kannattavaa hyödyntää lämmitysominaisuutta. Rivitaloissa, omakotitaloissa ja toimisto- tai liiketiloissa ilmalämpöpumpulla voi vaikuttaa merkittävästi myös lämmityskustannuksiin.

MAAVIILEÄ: Maalämpökohteissa viilennykseen voidaan hyödyntää edullista maaviileää, jos viileän lähteenä on kallioon porattu energiakaivo – kuten suurimmassa osassa maalämpökohteita on. Jossa viilennyskonvektori ottaa viileän maa- tai vesipiiristä, viilennysteho ei yleensä ole kesähelteillä riittävä. Energiakaivostakaan saatava viilennys ei välttämättä riitä läpi kesän, sillä energiakaivon lämpötila nousee kesän kuluessa.

KAUKOKYLMÄ: Suurkaupunkien kaukolämpöalueella myydään yleensä kaukokylmää, jota hyödyntävät varsinkin toimisto- ja liikerakennukset. Joissain kunnissa myös omakotiasujat voivat hyödyntää kaukokylmää, mutta ratkaisu ei ole yksittäiselle kuluttajalle yleensä kaikkein edullisin.

3. Mitä vaikutuksia energiatehokkuus on tuonut viilentämiseen?

Uudiskohteiden energiatehokkuus ei siis ole poistanut viilennystarvetta vaan käytännössä lisännyt sitä. Kun energiatehokkuuden myötä uudiskohteiden eristykset ovat parempia ja lämmitystarve vähäisempää – myöskään lämpö ei pääse ulos niin hyvin kuin ennen. Uusissa omakotitaloissa on usein myös etelään tai länteen avautuvia suuria ikkunoita, jotka lisäävät auringonsäteilyn määrää. Käytännössä jo 15 asteen ulkolämpötila riittää nostamaan energiatehokkaassa talossa sisälämpötilan 23–24 asteeseen.

Uudiskohteen viilennystarpeet määritetään aina suunnitteluvaiheessa. Niitä pyritään lähtökohtaisesti rajoittamaan erilaisilla varjostuksilla ja rakenneratkaisuilla. Jos viilennystä kuitenkin tarvitaan käytännössä, ratkaisuna on yleensä ilmalämpöpumppu.

Maalämpökohteissa talojen energiatehokkuus on aiheuttanut sen, että kun lämmitysenergiaa tarvitaan vähemmän, porakaivoista ei tarvitse tehdä enää niin syviä. Asialla on myös kääntöpuolensa. Uudiskohteen 100 metrinen porakaivo ei tuota maaviileää enää niin tehokkaasti kuin vanhemmissa kohteissa, joissa kaivot ovat yleensä puolta syvempiä. Tämän takia myös uusissa maalämpökohteissa viilennystarvetta täydennetään usein ilmalämpöpumpulla.

4. Tarvitaanko viilennyslaitteen hankkimiseen lupa?

Lähtökohtaisesti ei tarvita – mikään laki, kuntakohtainen ohjeistus tai rakennusmääräys ei kiellä asunto- tai kiinteistökohtaista viilennystä. Kerros- tai rivitalossa on kuitenkin pyydettävä lupa kiinteän lämmityslaitteen, kuten ilmalämpöpumpun asentamiseen. Jos taloyhtiöön on jo aikaisemmin asennettu ilmalämpöpumppu, tarvitaan yhdenvertaisuuslain mukaan vain ilmoitus taloyhtiön hallitukselle. Sen lisäksi asennuksesta on tehtävä muutostyöilmoitus isännöitsijälle.

Asiantunteva myyjä tarjoaa automaattisesti kirjallisen asennusselvityksen, jossa eritellään vakuutukset ja asennuksen vastuuhenkilöt. Etukäteen kannattaa selvittää myös, onko taloyhtiössä asentamiseen liittyvää ohjeistusta esimerkiksi ulkoyksikön sijoituksesta tai suojakotelon tarpeesta. Voit lukea täältä tarkemmat ohjeet ilmalämpöpumpun hankkimiseen kerrostaloon.

5. Millainen on viilennykseen käytettävä ilmalämpöpumppu?

Käytännössä kaikki ilmalämpöpumput sopivat viilennyskäyttöön, koska ilmalämpöpumppu on alunperin suunniteltu jäähdyttämiseen. Laitteissa, jotka on tarkoitettu lähinnä viilennyskäyttöön, lämmitysominaisuus on usein heikompi ja tämän takia laite on myös hieman edullisempi. Viilennyskäyttöön tarkoitetun laadukkaan laitteen hinta asennettuna on noin 1 500–2 000 euroa ja laadukkaalla lämmitysominaisuudella varustetun laitteen vastaava hinta noin 2 000–3 000 euroa.

Viilentävissä ilmalämpöpumpuissa on yleensä kaksi ilmansuodatusvaihtoa – karkeampi suodatus tai tarkempi sähkösuodatus. Hienompi suodatus valitaan usein likaisempiin ja pölyisimpiin, esimerkiksi kotieläimiä tai voimakkaampia hajuja sisältäviin kohteisiin. Suodatustehojen välinen hintaero on noin 200–500 euroa. Kehittyneimmissä ilmalämpöpumpuissa on myös automaattinen kuivaustoiminto, joka kuivattaa sisäyksikön aina kun laite suljetaan. Tämä varmistaa, että laitteeseen ei pääse kertymään hometta tai muuta bakteerikasvustoa.

Yksi laitteen tärkeistä ominaisuuksista on ääni. Halvimmat laitteet ovat kovaäänisimpiä, mutta nekään eivät yleensä ylitä laissa säädettyjä desibelirajoja. Normaali äänitaso – jolloin kukaan ei puhu ja ilmanvaihtokone ja jääkaappi ovat päällä – on kodissa keskimäärin noin 27 dB. Uusien ilmalämpöpumppujen sisäyksiköiden hiljaisin äänitaso on keskimäärin noin 20–21 dB. Myös ulkoyksiköt ovat erittäin hiljaisia.

6. Minkä hintaista ilmalämpöpumpulla viilentäminen on?

Viilentäminen on huomattavasti edullisempaa kuin lämmittäminen. Lämmityskäytössä laite ottaa esimerkiksi 15 pakkasasteisesta ulkoilmasta lämpöä ja tuottaa sisäyksiköllä esimerkiksi 25 lämpöasteista lämmintä ilmaa – kun taas viilennyskäytössä viilennetään 27 lämpöasteinen sisäilma 23–25 lämpöasteiseksi.

→ Lue tarkemmin ilmalämpöpumpun hinnasta.

Ensimmäiset sähkökäyttöiset ilmalämpöpumput rakennettiin viilennyskäyttöön vuonna 1902. Siitä lähtien sähkönkulutus on pienentynyt ja energiatehokkuus parantunut. Kun markkinoille kehitettiin vuonna 1985 ensimmäinen inverter-tekniikalla valmistettu ilmalämpöpumppu, laitteen käyttökulut laskivat niin merkittävästi, että ilmalämpöpumppujen määrä alkoi kasvaa räjähdysmäisesti.

Nykytekniikalla varustettu ilmalämpöpumppu kuluttaa viilennyskäytössä sähköä vuorokaudessa noin 0,5–1 euron verran, eli kahden kuukauden jatkuva 24 h/vrk viilennyskäyttö maksaa noin 30–60 euroa – riippuen kesän kuumuudesta. Myös laitteiden hinnat ovat laskeneet. Osa palveluntarjoajista tarjoaa mahdollisuuden myös maksuerissä maksamiseen. Laadukkaan, lähinnä viilennyskäyttöön tarkoitetun laitteen saa nykyään yleensä noin 50 euron kuukausimaksulla.

Jos ostaa myös lämmitykseen sopivan ilmalämpöpumpun, sen avulla voi myös säästää lämmityskuluissa. Keskimäärin lämmityksestä tuleva energialasku (sähkö- tai öljylasku) pienenee noin 300–500 euroa vuodessa. Pelkkä viilennyskäyttöön hankittu laadukas laite kestää käytössä yleensä 10–15 vuotta huolenpidosta riippuen.

7. Voiko viilennystä vuokrata?

Osa toimijoista tarjoaa ilmalämpöpumppujen leasing-sopimuksia myös yksityisille kuluttajille. Kuukausieriin sisältyvät yleensä isommat huollot ja takuu koko sopimuksen ajan. Varsinkin yrityksille leasing-sopimus tarjoaa usein varsin kannattavan vaihtoehdon viilennys- tai lämmitysratkaisujen tekemiseen. Verrattuna siihen, että yritys tekisi esimerkiksi 20 000 kertainvestoinnin viilennyslaitteisiin ja huoltosopimuksiin, se voisi vuokrata laitteet noin 350 euron kuukausihintaan – ja saada kulut suoraan vähennyksiin. Monelle yritykselle sijoitetun pääoman tuotto on merkittävä liiketoiminnan mittari, minkä takia yritys käyttää rahansa mieluummin liiketoiminnan kehittämiseen kuin taseen kasvattamiseen.

8. Voiko viilentävän ilmalämpöpumpun hankkia ilman asennusta?

Ei voi. Lämpöpumpun tilaaminen ilman asennusta esimerkiksi verkkokaupasta on laitonta, sillä myyjän vastuulla on varmistaa asennuksen lainmukaisuus. Turvallisuusviraston määräysten mukaan ilmalämpöpumpun saa asentaa vain siihen oikeutettu kylmälaiteliike.

Myös ilmalämpöpumpun asennuksessa tarvittavat sähkötyöt tulee teettää siihen oikeutetulla sähköurakoitsijalla. Vastuullista toimijaa edustavilla asentajilla on sekä kylmäaine- että sähkötyöluvat. Vakuutukset eivät korvaa esimerkiksi luvattomista sähkötöistä aiheutuneita tulipaloja.

Meiltä saat ilmalämpöpumpun suoraan kotiisi asennettuna. Näin toimit ainoastaan meidän kanssamme, jolloin voit olla aina yhteydessä meihin, mikäli tarvitset pumppusi kanssa apua. Yhden toimijan kanssa toimiminen helpottaa myös takuu- ja huoltoasioita. Takuu on aina meidän vastuullamme, eikä kiistelyitä näin eri asennusfirman ja lämpöpumpun toimittajan välillä synny. Yksi toimija tuo sinulle siis turvaa.

9. Miten ilmalämpöpumppua käytetään?

Oikein asennetun ilmalämpöpumpun käyttö on helppoa. Jos haluaa täysin vaivattoman ratkaisun, isommilta toimijoilta voi hankkia asennuspalvelun lisäksi kattavan huoltosopimuksen. Noin 300 euron hintainen sopimus on hyvä vaihtoehto myös esimerkiksi iäkkäälle asukkaalle, jonka on vaikea puhdistaa korkealla sijaitsevan laitteen sihtiä itse. Kolmen vuoden välein tehtävä syväpuhdistus on hyvä teettää laitteen asentaneella ammattilaisella. Syväpuhdistuksessa laite pestään ja varmistetaan kylmäaineiden riittävyys sekä laitteen kunto. Syväpuhdistuksen hinta on noin 300 euroa.

Jos laitteeseen hankkii vain asennuksen, oleellista on muistaa seuraavat asiat:

• Noudata laitteen käyttö- ja huolto-ohjeita.
• Puhdista ja uusi sisäyksikön suodattimet säännöllisesti – kodin siisteydestä riippuen parin kuukauden välein tai vähintään kerran vuodessa.
• Poista ulkoyksikköön kertyvät lehdet ja neulaset pari kertaa vuodessa.
• Säädä termostaatit kytkemään lämmitys päälle hieman alemmassa lämpötilassa kuin lämpöpumppu. Tällöin patterit alkavat tuottaa lämpöä vasta kovimmilla pakkasilla, kun lämpöpumppu ei enää kykene lämmittämään tarpeeksi.
• Jos käytät laitetta kesällä jäähdytykseen, älä jäähdytä liikaa – se saattaa aiheuttaa kosteuden tiivistymistä pinnoille ja kosteusongelmia.
• Älä pidä ikkunoita tai ovia auki, kun jäähdytät tiloja koneellisesti.
• Teetä huollot ja korjaukset pätevällä asennusliikkeellä.

10. Mitä hyötyjä viilentävä ilmalämpöpumppu tuo?

Ilmalämpöpumpun hankkineet pitävät merkittävimpinä hyötyinä asumismukavuuteen, jaksamiseen, terveyteen ja työtehoon liittyviä hyötyjä. Yksi asiakkaiden eniten arvostamista hyödyistä on viilennyksen tuoma helpotus kesäkuumalla nukkumiseen – vähäinen tai huono yöuni vaikuttaa merkittävästi jaksamiseen ja vireystilaan terveilläkin ihmisillä. Iäkkäille ja esimerkiksi sydänsairaille sekä ms-potilaille laite on usein korvaamaton apuväline kuumuuden sietämiseen. Toimistotiloissa laite viilentää lämpötilan sopivaksi, vaikka päällä olisi useita lämpötilaa kuumentavia laitteita. Muita asiakkaiden mainitsemia hyötyjä ovat muun muassa asunnon tai vapaa-ajan asunnon arvon nousu, etäohjattavuuden mahdollistama viilennysoptimointi toimisto- tai liiketiloissa tai vapaa-ajan asunnolla, kuumuuden takia käyttämättömäksi  jääneiden tilojen hyödyntäminen sekä viilennyksen vaikutukset lemmikkieläinten elinolosuhteisiin. Voit lukea lisää asiakkaiden listaamia hyötyjä täältä >>

LÄHTEET:

• Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisasiantuntija, professori Juhani Hassi, tiedote: Lämpö aiheuttaa satoja ylimääräisiä kuolemia Suomessa
• Sisäympäristö ja tuottavuus -artikkeli, professori Olli Seppänen. Artikkeli perustuu Tekesin ja Työsuojelurahaston rahoittaman Tuottava toimisto 2005-projektin loppuraporttiin.
• LämpöYkkösen maalis–huhtikuussa 2017 teettämä asiakasarvokysely, jolla kartoitettiin lämmitys- tai viilennysratkaisun tehneiden asiakkaiden saamia hyötyjä

Näin ilmalämpöpumppu viilensi rivitaloasunnon. Katso video >>

Kuumuus alentaa merkittävästi suomalaisyritysten tuottavuutta. Lue lisää >>

Haluatko selvittää, mikä viilennysratkaisu on sinulle sopivin? Ota yhteyttä >>