Siirry sisältöön

Omakotitalon energiankulutus – mitä eri lämmitysmuodot maksavat?

Hyväksy evästeet nähdäksesi piilotettu sisältö.

Tiedätkö, mitä kotisi lämmitys maksaa – tai mitä se maksaisi, jos vaihtaisit lämmitysjärjestelmää? Esittelyssä eri lämmitysmuotojen sähkönkulutus- ja investointihinnat – sekä vinkit parhaista lisälämmitysratkaisuista.

 

Elämme vuodenaikaa, jolloin moni omakotitalon omistaja päivittelee lämmityslaskun suuruutta. On hyvä pohtia, onko nykyinen lämmitysmuoto kiinteistön ja siinä asuvien ihmisten kannalta optimaalisin – ja ennen kaikkea kustannuksiltaan järkevin?

Toisin kuin luullaan, lämmitysmuodon vaihtaminen ei välttämättä vaadi ylimääräisiä investointeja. Ekologinen lämmitysjärjestelmä pienentää energiankulutusta usein niin merkittävästi, että investointi voidaan kattaa lämmityksestä syntyvillä säästöillä – kun vain rahoitusratkaisu mahdollistaa sen.

Ekologinen lämmitysjärjestelmä pienentää energiankulutusta usein niin merkittävästi, että investointi voidaan kattaa lämmityksestä syntyvillä säästöillä.

Nopein – ja joissakin tilanteissa myös paras – keino lämmityskustannusten alentamiseen on energiatehokas lisälämmitysratkaisu. Alla kerrotaan, mikä ratkaisu sopii parhaiten minkäkin lämmitysmuodon yhteyteen.

Kalleimmat lämmitysmuodot ovat tällä hetkellä sähkö- ja öljylämmitys – ja edullisimmat ilma-vesilämpöpumppu- ja maalämpöpumppulämmitys. Ne ovat myös ekologisimpia lämmitysvaihtoehtoja.

Motivan lämmityslaskuriin perustuvissa laskelmissa on käytetty esimerkkikohteena vuoden 2010 jälkeen rakennettua, 120 neliömetrin kokoista omakotitaloa, jossa asuu 4 henkilöä. Jokaiseen lämmitysjärjestelmään sisältyy lisäksi erillisenä kustannuksena lämmönjakojärjestelmä (esim. vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys, ilmalämmitys tai huonekohtainen sähkölämmitys), jonka hinta on lämmitysmuodosta riippuen 3 000–5 000 euroa.

1. Sähkölämmityksen kustannukset

Hyvää: Ei vaadi kalliita investointeja eikä työläitä huoltotoimenpiteitä.
Huonoa: Hintojen nousu ja epäekologisuus – osa sähköstä tuotetaan kivihiilellä, turpeella tai muilla fossiilisilla polttoaineilla.
Investoinnin kustannukset: Noin 4 000 euroa
Lämmityksen vuosikustannus: Noin 1 700 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Ilmalämpöpumppu alentaa lämmityskustannuksia noin 40–50 % ja varaava takka tuo lämmitykseen noin 20 % säästöt, jos sitä käytetään päivittäin.

2. Kaukolämmityksen kustannukset

Hyvää: Kannattava vaihtoehto, jos kohde sijaitsee lämmön hinnan puolesta järkevällä alueella. Hinta voi eri aluilla vaihdella jopa 50–130 euroa/MWh. Hyvää on myös lämmön ja lämpimän käyttöveden riittävyys.
Huonoa: Asukas on sidoksissa hinnanvaihteluihin. Lämmitys on myös epäekologista, sillä lämmöntuotannossa käytetään ainakin osittain fossiilisia polttoaineita.
Investoinnin kustannukset: noin 9 000 euroa
Lämmityksen vuosikustannus: noin 1 200 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Ilmalämpöpumppu tai takka, jos alueella kaukolämmön hinta on korkea. Ilmalämpöpumppu hankitaan kaukolämpökohteeseen usein viilennysominaisuuden takia.

Tarkista tästä kaukolämmön hinta omalla alueellasi >> 

3. Maalämmityksen kustannukset

Hyvää: Maalämpö on ekologista ja tuo jopa 60–80 % säästöt sähkölämmitykseen verrattuna. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden myös viilentämiseen.
Huonoa: Porauksineen suhteellisen suuri investointi. Lämmitysmuoto ei myöskään välttämättä sovellu kaikille. Lue tästä kenelle maalämpö sopii.
Investoinnin kustannukset: Noin 15 000 euroa, järjestelmän takaisinmaksuaika on noin 8–9 vuotta. Lue maalämmön hinnasta enemmän täältä.
Lämmityksen vuosikustannus: Noin 600 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Lämmitys on lähtökohtaisesti niin edullista, että lisälämmitysratkaisuja ei tarvita.

4. Öljylämmityksen kustannukset

Hyvää: Lämmön ja lämpimän käyttöveden riittävyys.
Huonoa: Hintojen nousu ja lämmityksen epäekologisuus, öljylämmitys on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista.
Investointihinta: 8 000 euroa
Lämmityksen vuosikustannus: 1 600 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Ilmalämpöpumppu tai varaava takka

5. Poistoilmalämpöpumpun kustannukset

Hyvää: Ekologinen poistoilmalämpöpumppu hoitaa sekä rakennuksen ilmanvaihdon että lämmityksen. Laite voidaan asentaa päälämmönlähteeksi tai toisen lämmitysmuodon rinnalle. Osa poistoilmalämpöpumpuista tarjoaa vaihtoehdon myös viilentämiseen.
Huonoa: Edullisimpien poistoilmalämpöpumppujen käyttökustannukset voivat nousta korkeiksi, jos lämmitys hyödyntääkin luultua enemmän sähköä.
Investointihinta: Noin 10 000 euroa
Lämmityksen vuosikustannus: Noin 1000 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Ilmalämpöpumppu tai varaava takka

6. Ilma-vesilämpöpumpun kustannukset

Hyvää: Ilma-vesilämpöpumppu on ympäristöystävällinen ja sillä on lämmitysmuodoista parhain panos–tuotos-suhde. Järjestelmä säästää sähköä tai öljyä 40–60 %. sähkö- tai öljylämmitykseen verrattuna. Se soveltuu myös niihin kohteisiin, joissa ei voida hyödyntää maalämpöä. Lue tästä, kumpi lämpöpumppu sopii sinulle paremmin?
Huonoa: Laite vaatii vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän.
Investointihinta: Noin 12 000 euroa, takaisinmaksuaika kotitalouksissa yleensä noin 5–7 vuotta
Lämmityksen vuosikustannus: 700 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Ilma-vesilämpöpumppu ei yleensä sisällä viilennysominaisuutta, joten moni hankkii järjestelmän rinnalle vielä viilentävän ja energiatehokkuutta entisestään parantavan ilmalämpöpumpun.

Näitä hyötyjä lämpöpumppulämmitys toi – lue 10 merkittävintä hyötyä >>

Milloin omakotitalon lämmitysjärjestelmä kannattaa vaihtaa? Lue artikkeli >>

Haluatko lisätietoa lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta? Ota yhteyttä >>

Kuvat: Shutterstock, Buorre