Omakotitalon energiankulutus – mitä eri lämmitysmuodot maksavat?
Tiedätkö, mitä kotisi lämmitys maksaa – tai mitä se maksaisi, jos vaihtaisit lämmitysjärjestelmää? Esittelyssä eri lämmitysmuotojen sähkönkulutus- ja investointihinnat – sekä vinkit parhaista lisälämmitysratkaisuista.
Elämme vuodenaikaa, jolloin moni omakotitalon omistaja päivittelee lämmityslaskun suuruutta. On hyvä pohtia, onko nykyinen lämmitysmuoto kiinteistön ja siinä asuvien ihmisten kannalta optimaalisin – ja ennen kaikkea kustannuksiltaan järkevin?
Toisin kuin luullaan, lämmitysmuodon vaihtaminen ei välttämättä vaadi ylimääräisiä investointeja. Ekologinen lämmitysjärjestelmä pienentää energiankulutusta usein niin merkittävästi, että investointi voidaan kattaa lämmityksestä syntyvillä säästöillä – kun vain rahoitusratkaisu mahdollistaa sen.
Ekologinen lämmitysjärjestelmä pienentää energiankulutusta usein niin merkittävästi, että investointi voidaan kattaa lämmityksestä syntyvillä säästöillä.
Nopein – ja joissakin tilanteissa myös paras – keino lämmityskustannusten alentamiseen on energiatehokas lisälämmitysratkaisu. Alla kerrotaan, mikä ratkaisu sopii parhaiten minkäkin lämmitysmuodon yhteyteen.
Motivan lämmityslaskuriin perustuvissa laskelmissa on käytetty esimerkkikohteena vuoden 2010 jälkeen rakennettua, 120 neliömetrin kokoista omakotitaloa, jossa asuu 4 henkilöä. Jokaiseen lämmitysjärjestelmään sisältyy lisäksi erillisenä kustannuksena lämmönjakojärjestelmä (esim. vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitys, ilmalämmitys tai huonekohtainen sähkölämmitys), jonka hinta on lämmitysmuodosta riippuen 3 000–5 000 euroa.
1. Sähkölämmityksen kustannukset
Hyvää: Ei vaadi kalliita investointeja eikä työläitä huoltotoimenpiteitä.
Huonoa: Hintojen nousu ja epäekologisuus – osa sähköstä tuotetaan kivihiilellä, turpeella tai muilla fossiilisilla polttoaineilla.
Investoinnin kustannukset: Noin 4 000 euroa
Lämmityksen vuosikustannus: Noin 1 700 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Ilmalämpöpumppu alentaa lämmityskustannuksia noin 40–50 % ja varaava takka tuo lämmitykseen noin 20 % säästöt, jos sitä käytetään päivittäin.
2. Kaukolämmityksen kustannukset
Hyvää: Kannattava vaihtoehto, jos kohde sijaitsee lämmön hinnan puolesta järkevällä alueella. Hinta voi eri aluilla vaihdella jopa 50–130 euroa/MWh. Hyvää on myös lämmön ja lämpimän käyttöveden riittävyys.
Huonoa: Asukas on sidoksissa hinnanvaihteluihin. Lämmitys on myös epäekologista, sillä lämmöntuotannossa käytetään ainakin osittain fossiilisia polttoaineita.
Investoinnin kustannukset: noin 9 000 euroa
Lämmityksen vuosikustannus: noin 1 200 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Ilmalämpöpumppu tai takka, jos alueella kaukolämmön hinta on korkea. Ilmalämpöpumppu hankitaan kaukolämpökohteeseen usein viilennysominaisuuden takia.
Tarkista tästä kaukolämmön hinta omalla alueellasi >>
3. Maalämmityksen kustannukset
Hyvää: Maalämpö on ekologista ja tuo jopa 60–80 % säästöt sähkölämmitykseen verrattuna. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden myös viilentämiseen.
Huonoa: Porauksineen suhteellisen suuri investointi. Lämmitysmuoto ei myöskään välttämättä sovellu kaikille. Lue tästä kenelle maalämpö sopii.
Investoinnin kustannukset: Noin 15 000 euroa, järjestelmän takaisinmaksuaika on noin 8–9 vuotta. Lue maalämmön hinnasta enemmän täältä.
Lämmityksen vuosikustannus: Noin 600 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Lämmitys on lähtökohtaisesti niin edullista, että lisälämmitysratkaisuja ei tarvita.
4. Öljylämmityksen kustannukset
Hyvää: Lämmön ja lämpimän käyttöveden riittävyys.
Huonoa: Hintojen nousu ja lämmityksen epäekologisuus, öljylämmitys on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista.
Investointihinta: 8 000 euroa
Lämmityksen vuosikustannus: 1 600 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Ilmalämpöpumppu tai varaava takka
5. Poistoilmalämpöpumpun kustannukset
Hyvää: Ekologinen poistoilmalämpöpumppu hoitaa sekä rakennuksen ilmanvaihdon että lämmityksen. Laite voidaan asentaa päälämmönlähteeksi tai toisen lämmitysmuodon rinnalle. Osa poistoilmalämpöpumpuista tarjoaa vaihtoehdon myös viilentämiseen.
Huonoa: Edullisimpien poistoilmalämpöpumppujen käyttökustannukset voivat nousta korkeiksi, jos lämmitys hyödyntääkin luultua enemmän sähköä.
Investointihinta: Noin 10 000 euroa
Lämmityksen vuosikustannus: Noin 1000 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Ilmalämpöpumppu tai varaava takka
6. Ilma-vesilämpöpumpun kustannukset
Hyvää: Ilma-vesilämpöpumppu on ympäristöystävällinen ja sillä on lämmitysmuodoista parhain panos–tuotos-suhde. Järjestelmä säästää sähköä tai öljyä 40–60 %. sähkö- tai öljylämmitykseen verrattuna. Se soveltuu myös niihin kohteisiin, joissa ei voida hyödyntää maalämpöä. Lue tästä, kumpi lämpöpumppu sopii sinulle paremmin?
Huonoa: Laite vaatii vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän.
Investointihinta: Noin 12 000 euroa, takaisinmaksuaika kotitalouksissa yleensä noin 5–7 vuotta
Lämmityksen vuosikustannus: 700 euroa
Lisälämmitysratkaisu: Ilma-vesilämpöpumppu ei yleensä sisällä viilennysominaisuutta, joten moni hankkii järjestelmän rinnalle vielä viilentävän ja energiatehokkuutta entisestään parantavan ilmalämpöpumpun.
Näitä hyötyjä lämpöpumppulämmitys toi – lue 10 merkittävintä hyötyä >>
Milloin omakotitalon lämmitysjärjestelmä kannattaa vaihtaa? Lue artikkeli >>
Haluatko lisätietoa lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta? Ota yhteyttä >>
Kuvat: Shutterstock, Buorre